Ufokurpitsaa ja "spagettia" kotimaiselta pellolta – halloween-koristeena tunnettu kasvis voi yllättää
Kurpitsa tunnetaan Suomessa usein vain halloweenin näyttävänä lyhtynä tai tuttuina pikkelssikuutioina, mutta se tarjoaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK muistuttaa, että syyskuusta marraskuuhun kestävä talvikurpitsasesonki on juuri nyt parhaimmillaan, ja suomalaisilta pelloilta korjattava sato tarjoaa runsaasti maistuvaa vaihtelua syysruokiin.
Eri kurpitsalajikkeet eroavat toisistaan merkittävästi niin maun, rakenteen kuin käyttötapojenkin osalta.
Esimerkiksi makeahko ja hieman pähkinäinen myskikurpitsa sopii erinomaisesti paahtamiseen, keittoihin ja pastoihin. Täyteläinen hokkaidokurpitsa puolestaan ilahduttaa helppoudellaan, sillä sen ohutta kuorta ei yleensä tarvitse poistaa lainkaan ennen kypsentämistä.
Spagettikurpitsan hedelmäliha muuttuu kypsennettäessä säikeiseksi, ja sitä voi käyttää pastan tapaan. Jättikurpitsa sopii keittoihin, soseisiin ja leivontaan, kun taas hauskannäköinen patty pan eli ufokurpitsa valmistetaan kesäkurpitsan tavoin.
– Kurpitsa on turhan aliarvostettu raaka-aine suomalaisessa keittiössä. Se sopii niin arkiruokiin kuin juhlapöytäänkin, ja siitä saa helposti maukasta ruokaa esimerkiksi paahtamalla, keitoissa tai leivonnassa, MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen sanoo tiedotteessa.
– Kurpitsaa kannattaa kokeilla rohkeasti, sillä se on helppo tapa tuoda vaihtelua tuttuihin ruokiin ja lisätä kotimaisten kasvisten käyttöä.
Kotimainen kurpitsa kasvaa avomaalla. Sen viljely keskittyy erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä muille suotuisille avomaanvihannesten tuotantoalueille.
Kurpitsa tarvitsee lämpöä, aurinkoa ja riittävästi vettä. Suomen lyhyt kasvukausi asettaa viljelylle haasteita, sillä kurpitsa on hallanarka. Taimet istutetaan avomaalle alkukesällä, ja talvikurpitsat korjataan ennen syksyn pakkasia.
– Kotimaisilta pelloilta saadaan kuitenkin monipuolinen valikoima kurpitsoja, joista toivoisi yhä useamman löytävän tiensä suomalaisten ruokapöytiin, MTK:n asiantuntija Mika Virtanen sanoo.
Kurpitsa on kevyt ja vesipitoinen kasvis. Erityisesti oranssimaltoiset lajikkeet sisältävät beetakaroteenia, josta elimistö voi muodostaa A-vitamiinia. Kurpitsasta saa myös kaliumia ja jonkin verran kuitua.
Kaupassa kannattaa valita painava ja ehjä kurpitsa, jonka kanta on tallella, MTK opastaa. Kokonainen talvikurpitsa voi säilyä viileähkössä, kuivassa ja ilmavassa paikassa jopa kuukausia. Leikattu kurpitsa säilytetään jääkaapissa ja käytetään muutaman päivän kuluessa.
Suurikin kurpitsa kannattaa hyödyntää kerralla: osan voi paahtaa uunissa, osasta valmistaa keittoa ja loput soseuttaa pakastimeen.
Koristekäyttöön tarkoitettuja kurpitsoja ei pidä syödä, sillä osa lajikkeista sisältää haitallisia karvasaineita.