Lukijalta: Tämän päivän säästö voi muuttua huomisen lisälaskuksi
Valtiovarainministeriö julkaisi tuoreen virkapuheenvuoronsa Luota tulevaan 7. lokakuuta. Puheenvuoro käsittelee tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikkaa sekä rakenteellisia uudistuksia. Siinä huomioni kiinnittyy sanavalintoihin: tekstissä tekoäly mainitaan 112 kertaa, kansalainen kahdeksan kertaa ja ihmistä ei mainita kertaakaan.
On totta, että julkista taloutta on tasapainotettava, mutta samaan aikaan pitäisi kysyä, millaista yhteiskuntaa ja tulevaisuutta näillä esitetyillä valinnoilla ja säästöillä rakennetaan. Nyt moni suomalainen seuraa huolestuneena hyvinvointialueiden säästötoimia ja palveluverkon harvenemista.
Kansalaisia mietityttää, säilyvätkö sote-palvelut omalla paikkakunnalla ja jos säilyvät, millaisina. Onko lähimpään lääkäriin jatkossa kohtuuttoman pitkä matka? Saako apua ja hoitoa ajoissa vai vasta sitten, kun ongelmat ovat ehtineet pahentua?
Samanlainen huoli koske myös hoitajia. Säästöjen myötä hoitohenkilöstöä vähennetään, lomautetaan ja irtisanotaan samaan aikaan kun väestö ikääntyy, hoidon tarve kasvaa ja alan ammattilaisia eläköityy kiihtyvään tahtiin.
Sote-alalla yhä harvemman työntekijän odotetaan selviytyvän yhä suuremmasta työmäärästä. Myös ennaltaehkäisyyn jää liian vähän aikaa, kun henkilöstöä on liian vähän. Silloin kasvaa riski siihen, että asiakkaiden hoidon tarve kasvaa, kustannukset siirtyvät myöhemmäksi ja nousevat entisestään.
Jos säästötoimien seurauksena on henkilöstön uupuminen, sairauspoissaolojen määrän kasvu ja yhä useamman ammattilaisen poistuminen alalta, voi tämän päivän säästö muuttua huomisen lisälaskuksi.
Sama ilmiö koskee palvelujen keskittämistä. Suljettu palvelupiste voi näyttää budjetissa säästöltä, mutta kun kansalaisten matkat palveluihin pitenevät, kasvavat matkakustannukset ja läheisten kuormitus lisääntyy.
Osalla ei tänä päivänä ole mahdollisuutta, varaa tai voimia lähteä pitkän matkan päässä oleviin palveluihin. Hoitoon pääsy viivästyy, jolloin myös ongelmat syvenevät ja niiden hoitaminen on kalliimpaa. Näiden päätösten todellisia vaikutuksia ei nähdä yhdellä budjettirivillä.
Kansalaiset ymmärtävät, ettei valtiolla, hyvinvointialueilla ja kunnilla ole rahaa rajattomasti. Juuri siksi sitä pitäisi käyttää viisaasti. Päätöksissä pitäisi laskea yksittäisten säästöjen sijaan niiden todellisia kokonaisvaikutuksia talouteen, ihmisiin, palveluihin ja pitkän aikavälin kustannuksiin.
Tulevaisuutta ei rakenneta vain tehokkuusluvuilla, vaikka vahva talous onkin merkittävä tekijä, että hyvinvointipalveluita voidaan tuottaa kuten lainsäädännössä on kansalaisille luvattu.
Tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja ja tekoälyn hyödyntämistä viisaalla tavalla, mutta ennen kaikkea tarvitaan koulutettuja hoitajia sekä luottamusta siihen, että ihminen saa apua silloin, kun sitä tarvitsee. Ilman koulutettuja hoitajia meillä ei ole toimivia ja saavutettavia sote-palveluja.
Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/