Vesihuollon myynti houkuttaa talousvaikeuksien keskellä Ähtärissä – pienten kuntien vesihuoltolaitokset tuskin kuitenkaan kiinnostavat sijoittajia
Eteläpohjanmaalaisen Ähtärin päättäjät toivovat veden pyyhkäisevän kaupungin talousvaikeudet mukanaan.
Miljoonainvestointien edessä oleva kaupunki on päättänyt tehdä arvonmäärityksen kaupungin omistamasta Ähtärin Energia ja Vesi oy:stä.
Pelastajan viitan sovittaminen vesihuollon ylle voi olla kuitenkin liian aikaista.
Pienten kuntien vesihuoltolaitokset eivät nimittäin välttämättä kiinnosta pääomasijoittajia, arvioi Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.
– Etenkin kun korjausvelkaa on usein runsaasti ja vesiliiketoiminnan taloudellinen potentiaali on pienen asiakaspohjan takia vaatimaton, hän kommentoi sähköpostitse STT:lle.
– Vesihuoltoinfrahan ei sinänsä tuota omistajalleen yhtään mitään, tuotto tulee pääasiassa laitokseen liittyneiltä asiakkailta perittävinä vesihuoltomaksuina.
Vesihuollon yksityistäminen on ollut tapetilla sen jälkeen, kun Jyväskylän kaupunki halusi alkuvuodesta myydä vähemmistöosuuden energia- ja vesihuollosta vastaavasta Alva-yhtiöt oy:stä.
Raivoisan palautemyrskyn ja eduskunnan käsittelyyn edenneen vesihuollon yksityistämistä vastustavan kansalaisaloitteen jälkeen Jyväskylä luopui suunnitelmistaan.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi, että hänen ministeriönsä selvittää, tarvitseeko vesihuollon yksityistämistä valvoa tai rajoittaa osana kansallista vesihuoltouudistusta.
Ähtärissä arvonmäärityksestä päätettiin joulukuussa kaupunginvaltuustossa, mutta päätöstä seurasi kuntalaisvalitus hallinto-oikeuteen.
– Niin kauan homma on jäissä, kun hallinto-oikeuden päätös on annettu, kertoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki (kesk.).
Valituksen mukaan päätöksen yhteydessä ei ole muun muassa tehty tarvittavaa kilpailutusta arvonmäärityksen tekijästä.
Ähtärin kaupunginhallitus on antanut Vaasan hallinto-oikeudelle vastineen valitukseen. Kaupungin mielestä kyse oli valmistelusta, eikä valitusoikeutta tämän vuoksi pitäisi lähtökohtaisesti edes olla.
Kaupungilla on edessään noin 20 miljoonan suuruiset investoinnit koulujen ja uimahallin kunnostuksen vuoksi. Rahaa investointeihin ei ole, kunnanvaltuuston päätös rakennustöistä sen sijaan on.
Vesilaitosyhdistyksen Seppälä ei ole tietoinen, että muualla olisi suunnitelmia vesihuollon myynnistä. Tämä ei silti tarkoita, ettei niitä olisi.
– Jos pitäisi lyödä vetoa, löisin sen puolesta, että niitä on tekeillä, Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale sanoo.
Taipale arvioi, että vesihuollon myyntiä miettivät luultavasti lähinnä pienehköt kaupunkimaisemmat, talousvaikeuksissa olevat kunnat. Hän uskoo pienimpien kuntien kuitenkin ymmärtävän, että ostajan löytäminen vesilaitokselle on aika toivotonta.
– Laitokset ovat aika hankalissa taloudellisissa tilanteissa, kun väki vähenee ja verkoston kunnossapitokustannukset pysyvät kuitenkin ennallaan tai kasvavat, kun verkosto vanhenee. Ei sijoittajia kiinnosta.
Kuntaliiton Taipale ei itse liputa vesihuoltolaitosten myynnin puolesta. Kaupunkien ja kuntien kehittämisen näkökulmasta on helpompaa, kun vesihuolto on oman kuntakonsernin sisällä.
– Sen voi myydä vain kerran, ja vesihuollossa on kysymys kunnan strategisen kehittämisen kannalta keskeisestä omaisuuserästä.