Veronmaksajat: Palkan ostovoima laskee tänä vuonna selvästi – ostovoiman supistuminen suurinta 2000-luvulla
Keskituloisen palkansaajan ostovoima leikkaantuu tänä vuonna lähes 350 euroa, ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton laskelmasta.
Reaalipalkka supistuu tätä enemmän, mutta verojen keventyminen pehmentää hieman vaikutusta.
Liiton mukaan vuosimuutos on palkansaajien kannalta suurin heikompaan suuntaan 2000-luvulla.
Suurin kysymysmerkki laskelmassa on inflaatio. Oletuksena on, että inflaatio juoksee tänä vuonna valtiovarainministeriön ennustamaa 4,0 prosentin tahtia.
Sen sijaan veromuutokset ja palkankorotukset on useilla aloilla jo sovittu. Ansioiden ennustetaan kasvavan keskimäärin 2,6 prosenttia, kun noin kahden prosentin sopimuskorotusten lisäksi on huomioitu palkkaliukumat.
Kuluttajahinnat ovat nousseet aiempaa vauhdikkaammin viime vuoden loppupuolelta lähtien.
Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä etenkin polttoaineiden ja sähkön hintojen nousun vuoksi. Maaliskuussa hinnat olivat peräti 5,8 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten.
Jos hintataso pysyisi loppuvuoden keskimäärin maaliskuun tasolla, koko vuoden inflaatio olisi 4,6 prosenttia, ja ostovoima supistuisi vastaavasti odotettua enemmän.
Veronmaksajain Keskusliitto varoittaa, että polttoaineiden ja sähkön hintojen nousun jälkeen monien muiden kuluttajatuotteiden, kuten elintarvikkeiden, hintojen kohoaminen on eri arvioiden mukaan vasta edessä.
Veronmaksajat muistuttaa, että eri kotitalouksissa inflaation vaikutus voi olla hyvinkin erilainen. Esimerkiksi autoa tarvitsevien kotitalouksien inflaatio on ollut selvästi suurempi kuin kotitalouksien, joissa ei autoa tarvita.
Monien palkansaajien ansiotason nousua kuvaavat myös paremmin pelkät sopimuskorotukset kuin liukumat huomioon ottava keskimääräinen ansiotason nousu.
Neljän prosentin inflaatiolla keskituloisen noin 3 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan ostovoima supistuu laskelman mukaan 1,8 prosenttia, jos hän on pelkän 1,6 prosentin palkkojen yleiskorotuksen varassa.
Jos sopimuskorotus on 2,0 prosenttia, ostovoima putoaa 1,5 prosenttia. Keskimääräisen 2,6 prosentin mukaisen ansiotason nousun kohdalla ostovoima heikentyy 1,1 prosenttia.
Jos inflaatio olisikin 4,6 prosenttia, ostovoima supistuisi vastaavasti 2,4 prosenttia, 2,1 prosenttia tai 1,6 prosenttia.
Valtiovarainministeriö on laskenut Venäjän pakotteiden laajentamista koskevan kauhuskenaarion, jossa hintataso nousisikin tänä vuonna peräti 6,2 prosenttia. Tällöin ostovoima romahtaisi 3,1–3,8 prosenttia.