Venäläiset pystyttivät Helsingin paraatipaikalle rakennuksen, jota suomalaiset vihasivat – Lopulta aktivistit turvautuivat tervaan

Tasan 110 vuotta sitten Helsingissä vietettiin ristiriitaista juhlapäivää. Sotilaat marssivat paraatissa ja Katajannokalla järjestettiin ortodoksinen juhlajumalanpalvelus. Kenraalikuvernööri F. A. Seyn otti osaa kalaaseihin.

Syy juhlaan oli Uspenskin katedraalin viereen pystytetty Rauhankappeli. Sen vihkiäisiä vietettiin 27. lokakuuta 1913.

Rauhankappeli oli pystytetty Venäjän keisarillisen suvun Romanovien vallassaolon 300-vuotisjuhlan kunniaksi. Kappelilla juhlistettiin myös sitä, että Suomen liittämisestä Venäjään oli kulunut muutama vuosi aiemmin sata vuotta. Suomi liitettiin Venäjään Haminan rauhassa 1809.

Suomalaisten mielestä mitään juhlan aihetta ei kuitenkaan olisi ollut. Rauhankappeliin kohdistui alusta asti suoranaista vihaa. Koko kappelia pidettiin venäläisen sortopolitiikan ilmentymänä.

Ensimmäinen sortokausi oli päättynyt vuonna 1905, mutta toinen oli alkanut muutaman vuoden myöhemmin vuonna 1908.

Suomalaiset viranomaiset eivät olleet antaneet Rauhankappelille rakennuslupaa. Siitä huolimatta venäläiset rakensivat sen. Rauhankappelin rakentamisen rahoitus hoidettiin venäläisellä kansalaiskeräyksellä.

Kappelin vihkiäisten jälkeen Venäjän keisarikunnassa ehti tapahtua paljon.

Alle vuoden myöhemmin syttyi ensimmäinen maailmansota. Vuonna 1917 keisarinvalta kaatui helmikuun vallankumouksessa. Tsaari Nikolai II perheineen sai surmansa.

Lokakuun vallankumouksessa valta siirtyi bolsevikeille. Joulukuussa 1917 Suomi itsenäistyi.

Juuri itsenäistyneessä Suomessa syntyi voimakas halu hävittää vanhan vallan ilmentymiä. Katukylttien ja muiden venäläissymbolien ohella eroon haluttiin myös Rauhankappelista.

Keväisenä yönä vuonna 1919 kansallismieliset tekijät osoittivat vihansa kappelia kohtaan perinteisellä suomalaisella voiteluaineella tervalla.

Kappelin ulkoseinät tuhrittiin niin, että terva imeytyi rakennuksen vuolukivisiin seiniin lujasti. Kappelin puhdistaminen oli sen jälkeen mahdotonta. Tekijöitä ei saatu kiinni.

Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2021 julkaistussa artikkelissa, että talvella 1920 kansallismielinen porukka suunnitteli kappelin räjäyttämistä. Puuhamiesten joukossa oli äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen johtajana myöhemmin tunnettu Vihtori Kosola.

Lehdistö sai kuitenkin vihiä räjäytyssuunnitelmista. Viranomaiset päättivät purkaa Rauhankappelin. Juhlavat avajaiset saanut rakennus ehti olla pystyssä vain noin seitsemän vuotta.

Kansallismieliset olisivat halunneet eroon myös Uspenskin katedraalista, joka osaltaan ilmensi venäläisten valtauskontoa ortodoksisuutta. Se kuitenkin sai jäädä pystyyn.

Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinnan ortodoksinen kirkko sen sijaan muutettiin luterilaiseksi rakennuksen sipulikupoleita myöten.