Velkalevy rahisi taas opposition grammarissa – Saarikko iski vastapalloon
Oppositio kaivoi eduskunnan kyselytunnilla jälleen soittoon jo tutuiksi tulleet levynsä valtion velanotosta.
Kokoomuksen Elina Valtonen vaati hallitukselta vastausta siihen, miksi hallitus ei ole kriisivelanoton vastapainoksi karsinut vähemmän tärkeitä menoja, vaan ottanut vuosi vuodelta enemmän velkaa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) toisti, että velanotto liittyy Ukrainan sotaan, Suomen puolustukselliseen ja muuhun varautumiseen ja koronapandemian hoitoon.
– Jonka ajalta muistan elävästi, miten oppositiopuolue kokoomus olisi itse asiassa halunnut velkaantua vielä enemmän.
Saarikon mukaan menneiltä vuosilta on kaivettavissa esiin monia lisäbudjetteja, joissa nimenomaan kokoomus olisi tehnyt enemmän velkaa Suomelle.
Saarikon mukaan ilman sodasta ja pandemiasta johtuvaa velkaantumista julkinen talous olisi huomattavasti paremmassa kunnossa. Hän sanoi kuitenkin seisovansa ylpeästi sen takana, että suomalaisia yrityksiä ei hylätty, kun ne jouduttiin sulkemaan koronapandemian vuoksi.
– Ja olen erittäin ylpeä myös siitä, että pienituloisia ei korkean inflaation aikana hylätty.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) huomautti, että velkaantumista on tapahtunut erityisesti kokoomusvetoisen hallituksen johdolla vuodesta 2011 eteenpäin, finanssikriisin jälkeen.
– Ja vaikka me olemme joutuneet kansakuntana kestämään historiallisia kriisejä — globaalin pandemian, eurooppalaisen sodan, energiakriisin — niin itse asiassa nyt meidän velkasuhteemme on lähtenyt jo laskuun.
Marinin mukaan velkasuhde on ollut ”siellä 70 prosentin kieppeissä” ja kääntynyt jo laskusuuntaan.
– Ja tämähän on erittäin hyvä asia. Jos me myös vertaamme niitä toimia, mitä Suomi on kriiseissä tehnyt, niin me emme suinkaan ole velkaantuneet, kun vertaamme muihin maihin, mitenkään erityisen paljon, päinvastoin.
Perussuomalaisten Sheikki Laakso laskeskeli, että hallitus on ”mättänyt” lisää velkaa 40 miljardia, josta 30 miljardia on hyväksyttävissä pandemian hoidon ja Ukrainan sodan vuoksi.
– Mutta 10 miljardia on mätetty kyllä kaikennäköiseen hömppään, millä on yritetty ostaa ääniä tulevissa vaaleissa, Laakso syytti.
Saarikko huomautti, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjettin mittakaava on tismalleen sama kuin hallituksen.
– Teidänkin vaihtoehtobudjettinne ”mättää” sen noin 40 miljardia lisävelkaa Suomelle.
Saarikko kyseli Laaksolta myös, onko esimerkiksi poliisin määrärahojen lisääminen tai liikunnan ja urheilun veikkausvoittorahojen hoitaminen jatkossa valtion budjetista tämän mainitsemaa ”hömppää”.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman huomautti hallituksen verolinjaa arvostelleelle kokoomuksen Valtoselle, että tänä vuonna veroasteen ennustetaan laskevan pienimmälle tasolle sitten vuoden 2010.
– Siis alhaisimmalle tasolle kuin kertaakaan, kun esimerkiksi Petteri Orpo oli valtiovarainministerinä.
Lindtman huomautti, että velka on otettu suurella parlamentaarisella yksimielisyydellä.
– Kymmenestä eurosta oppositio, kokoomuskin, on hyväksynyt noin yhdeksän ja perussuomalaiset 9 euroa 90 senttiä, ja se tietysti johtuu näistä kriiseistä.
Lindtmanin mukaan vaalikaudelle alijäämä on myös ollut euroalueen keskiarvoon verrattuna pienempi jokaisena vuonna, kun viime vaalikaudella näin kävi vain kerran.
Valtonen vastasi Lindtmanille, että suhteessa bkt:hen laskettava veroaste laskee nimellisesti, kun bkt korkean inflaation oloissa nimellisesti nousee.
– Mutta päätösperäisesti te olette lisänneet suomalaisten verorasitusta jopa puolella miljardilla tai sitä enemmän.
Pääministeri Marin myönsi että hallitus on tehnyt arvovalintoja hallitusohjelmassa ja vaalikauden aikana.
– Me olemme esimerkiksi lisänneet koulutukseen noin miljardin. Edellisellä kaudella koulutuksesta leikattiin kovalla kädellä. Me olemme halunneet kääntää suunnan, ja se näkyy siinä, että talous on kasvanut, meidän työllisyytemme on paremmalla tolalla kuin koskaan, ja koulutuspanostuksilla, tki-panostuksilla varmistamme, että näin on myös tulevaisuudessa.
Marin sanoi seisovansa kyllä itse näiden tekoja ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja esimerkiksi eläkeläisten toimeentulon parantamisen takana.
– Mielestäni se on ollut oikeudenmukaista politiikkaa, ja se on myös suojannut ihmisiä näissä erittäin kovissa kriiseissä, joita olemme kohdanneet, pääministeri muistutti.