Väyrynen: Saarikko unohti Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden ulkopoliittisesta puheestaan – “Tämän alleviivaaminen on erityisen tärkeää nyt“

Politiikka

Keskustan puoluehallituksen jäsen Paavo Väyrynen kertoo tiedotteessaan olevansa eri mieltä ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista kuin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

Saarikko piti tiistaina Paasikivi-seurassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjapuheensa.

Väyrysen mielestä Saarikko unohti puheessaan mainita riittävän selvästi geopolitiikkaan perustuvasta Suomen turvallisuuspolitiikan perusratkaisusta eli sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.

Väyrynen korostaa, että Suomi on sotilaallisesti liitoutumaton maa, joka pyrkii pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella eikä salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita maita vastaan.

– Tämän toistaminen ja alleviivaaminen on erityisen tärkeää nyt, kun vahvat voimat pyrkivät viemään maatamme kohti Nato-jäsenyyttä joko suoraan tai kehittämällä Euroopan unionia sotilasliitoksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi, hän summaa.   

Väyrynen myös koki Saarikon puheen antaneen Suomen entisestä presidentistä Juho Kusti Paasikivestä mielikuvan ailahtelevana ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana.

Paasikiven luoma toimintalinja oli sodanjälkeisen Suomen ulkopolitiikan peruskulmakivistä. Urho Kekkonen jatkoi samaa linjaa omalla presidenttikaudellaan.

– En tiedä kuinka Saarikon linjapuhe syntyi ja mihin hän sillä tähtäsi, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrynen arvostelee Saarikkoa myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä kommenteista. Saarikko sanoi maaliskuussa Helsingin Sanomissa, että Suomeen tarvittaisiin 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää vuosittain.

Väyrynen kertoo, että keskustan puoluehallituksessa olisi aiemmin keskusteltu 15 000 suuruisen kiintiön asettamisesta. Käydyissä keskusteluissa hän oli kuitenkin vastustanut ideaa jyrkästi.

– Yrityksiin ja maatiloille tarvitaan ulkomaista työvoimaa, mutta sen tulee tulla maahan luonnollista tietä.

– Lukumääräisen kiintiön asettaminen johtaisi siihen, että kiintiötä ryhdyttäisiin innokkaasti täyttämään muun muassa tuomalla maahan sairaanhoitajia. Pian kiintiö ylittyisi.

Väyrynen, 74, on entinen pitkäaikainen ministeri, entinen kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko. Hän pyrkii kesän kuntavaaleissa Kemin kaupunginvaltuustoon keskustan listalta.