Varhaiskasvatuksen kriisikokous: Lakia ei muuteta, mutta ongelmia ratkaistaan lisärahalla
Yhteinen kuva tilanteesta ja ongelmista, ei niinkään ongelmien ratkaisusta. Näin kuvaavat sekä opetusministeri Li Andersson (vas.) että tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) tiistaina pidettyä varhaiskasvatuksen kriisikokousta. Honkosen aloitteesta kokoon kutsuttuun, erityisesti pääkaupunkiseudun tilanteeseen keskittyneeseen, kokoukseen osallistui ministerien lisäksi laajasti varhaiskasvatuksen edustajia Helsingin kaupungilta, ministeriöstä, henkilöstö- ja työnantajajärjestöistä, Kuntaliitosta sekä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.
– Eri kouluttavat tahot, summaa opetusministeri Andersson.
Ministerit luonnehtivat, että tilannekuva alan toimijoilla on yhteinen, ja Honkosen mukaan pahin ongelma on varhaiskasvatuksen opettajien puute. Siitä, miten ongelmat ratkaistaisiin, on kuitenkin erilaisia näkemyksiä.
Julkisuudessa on keskusteltu, pitäisikö vuonna 2018 muutettua varhaiskasvatuslakia muuttaa uudelleen. Lain ongelma on epäselvänä pidetty kirjaus siitä, missä suhteessa päiväkotien henkilökunnassa pitäisi olla korkeakoulusta valmistuneita varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia. Jakoa koskeva kohta on tulossa voimaan vuonna 2030. Uutta muutosta lakiin on ehdottanut Petri Honkonen, ja sitä kannattaa muun muassa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Kokouksen jälkeen Li Andersson kommentoi STT:lle, että lakimuutosta ei ole nyt tulossa.
– Se ei olisi aikataulullisesti mahdollista. Sen lisäksi emme ole edes puolessavälissä lain siirtymäaikaa, ja tätä on juuri viime hallituskaudella muutettu. Sitä ei heti seuraavalla kaudella avata. Tässä on kyse pitkän aikavälin tavoitteista, ja muutokselle ja toimeenpanolle pitää antaa aikaa.
Andersson kuitenkin sanoo, että ensi hallituskaudella olisi tärkeää pitää välitarkistus siitä, miten siirtymäaika etenee.
– Siinä yhteydessä on luontevaa pohtia, tarvitseeko laki tarkennuksia ja mitä muita toimia tarvitaan.
Kokouksen jälkeen molemmat ministerit kertovat esittävänsä hallituksen ensi vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon varhaiskasvatukseen kohdistettavia lisäyksiä.
Opetusministeri aikoo esittää tasa-arvorahaa, joka todennäköisesti suuntautuu pitkälti pääkaupunkiseudulle.
– Sen avulla pystyttäisiin ohjaamaan ylimääräistä resurssia sinne, missä on suurin tarve, Andersson sanoo.
Tiede- ja kulttuuriministeri aikoo esittää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärän ylläpitämiseen yliopistoissa.
Honkonen ehdottaa myös, että Helsingin kaltaiset vauraat kunnat voisivat ostaa korkeakouluilta koulutusta henkilöstön lisäkoulutukseen. Lisäksi myös Honkonen korostaa ensi vaalikaudella tehtävää arviointia siitä, miten varhaiskasvatuslaki toteutuu.
– Mielestäni lakia pitää tarkentaa, Honkonen toteaa edelleen.