Vappuna voimaan tuleva Mercosur-vapaakauppasopimus avaa hyviä vientisaumoja suomalaisyrityksille
Vappuna voimaan tuleva EU:n ja neljän Etelä-Amerikan maan Mercosur-vapaakauppasopimus avaa suomalaisyrityksille erinomaisia vientimahdollisuuksia, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Timo Vuori.
Mercosur-maiden eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn osuus Suomen viennistä on tällä hetkellä alle prosentin, joten kasvun varaa viennissä ainakin on.
EU:n solmimat kauppasopimukset ovat Vuoren mukaan aiemminkin siivittäneet Suomen vientiä kasvuun. Hän ottaa esimerkiksi vuonna 2015 voimaan tulleen EU:n ja Etelä-Korean kauppasopimuksen, jonka myötä Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi muutamassa vuodessa lähes 40 prosenttia.
– EU on itse arvioinut, että vienti Mercosur-maihin voisi kasvaa 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kyllä siitä pitää Suomenkin ottaa osansa, jos tällä hetkellä toimitaan yhdellä prosentilla, Vuori sanoi STT:lle.
Mercosur-sopimus luo voimaan tullessaan yli 700 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen. Paraguay ratifioi sopimuksen viimeisenä neljästä eteläamerikkalaisista sopimusmaista maaliskuussa, minkä jälkeen EU-komissio ilmoitti sopimuksen tulevan väliaikaisesti voimaan toukokuun alussa.
Näin siitäkin huolimatta, että sopimuksen laillisuus on edelleen EU-tuomioistuimen arvioitavana.
EU-parlamentti lähetti sopimuksen tammikuussa EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Parlamentti haluaa tuomioistuimelta lausunnon, jossa arvioidaan sopimuksen yhteensopivuutta EU:n perussopimusten kanssa. Asian käsittely EU-tuomioistuimessa voi kestää jopa muutamia vuosia.
Vapaakauppasopimus avaa Vuoren mukaan hyviä näkymiä muun muassa suomalaisille teknologiayrityksille, kun 20–40 prosentin tuontitullit poistuvat. Aivan välittömästi tullivapaus ei koita, sillä tullien poistamisessa on aloittain vaihtelevat, pisimmillään 15 vuotta kestävät siirtymäajat.
Vuoren mukaan hyviä vientisaumoja avautuu muun muassa ympäristöteknologia-alan yrityksille, kun Mercosur-maissakin yhteiskuntia ollaan muuttamassa vähäpäästöisemmiksi.
Samaan aikaan vientimahdollisuuksia avautuu myös Ponssen kaltaisille metsäteknologiayrityksille, kun Mercosur-maiden lapsenkengissä ollut metsätalous on ottamassa kehitysaskeleita eteenpäin.
Vuori muistuttaa, että tullialennusten ohella vapaakauppasopimus avaa suomalaisyrityksille myös mahdollisuuden päästä mukaan esimerkiksi julkisiin hankintoihin.
– Juuri keskustelin Wärtsilän edustajien kanssa. He kiinnittivät huomiota siihen, että he eivät ole pystyneet osallistumaan näissä maissa julkisiin hankintoihin liittyen esimerkiksi energiajärjestelmien rakentamiseen, mutta nyt tällaisia mahdollisuuksia avautuu, Vuori sanoo.
Vuoren mukaan suomalaisyritysten ponnistuksia Mercosur-maissa voi edesauttaa Suomen erittäin hyvä maakuva. Brasiliassa Suomesta tunnetaan muun muassa silloisen Valmetin jo vuonna 1960 perustama traktoritehdas, joka nykyisin toimii Valtran nimellä. Uruguayssa Suomi tunnetaan ennen muuta UPM:n sellutehtaista.
– Ne herättivät aikanaan Uruguayssa vastustustakin, mutta nyt maahan ollaan houkuttelemassa myönteisten kokemusten myötä lisää metsäteollisuusinvestointeja, Vuori kertoo.
Argentiina ja Paraguay ovat suomalaisyritysten kannalta neitseellisempiä markkinoita. Eräänlainen pääavaus nähtiin viime kesänä, kun rallifanina tunnettu Paraguayn presidentti Santiago Pena vieraili viime kesänä MM-rallien aikana Jyväskylässä, jossa hän tutustui myös Keski-Suomen elinkeinoelämään.
Suomalaisten kuluttajien silmissä Mercosur-sopimus voi Vuoren mukaan näkyä erityisesti kauppojen liha- ja hedelmätiskeillä, missä eteläamerikkalaisten tuotteiden määrä todennäköisesti lisääntyy. Lisääntynyt tarjonta voi ilahduttaa kuluttajia myös alempina hintoina.
Juuri eteläamerikkalaisten maataloustuotteiden tulo EU-markkinoille aiheutti erimielisyyttä unionimaiden keskuudessa sopimusta sorvattaessa. Sopimusta vastusti etenkin maataloustuottajiensa asemaa perinteisesti hyvin puolustanut Ranska.
Vuoren mukaan Mercosur-sopimusta kohtaan tunnetut huolet ovat olleet liioiteltuja. Hän viittaa muun muassa Luonnonvarakeskuksen arvioon, jonka mukaan Mercosur-tuonti ei tule mullistamaan Euroopan tai Suomen maataloutta.
Lisäksi Vuori muistuttaa, että EU voi sopimuksen mukaan tarvittaessa ryhtyä suojatoimiin, jos Mercosur-tuonnin vaikutukset osoittautuvat arvioitua ongelmallisemmiksi.
Vuoren mukaan Mercosur-sopimus on erityisen tervetullut vallitsevassa kauppapoliittisessa tilanteessa, jota Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tempoileva tullipolitiikka on kiristänyt.
EU on edennyt kauppapolitiikassa päinvastaiseen suuntaan kuin Yhdysvallat, kun unioni on tullien sijaan viritellyt kauppasopimuksia Mercosur-maiden ohella myös esimerkiksi Intian, Indonesian ja Australian kanssa.
Mercosur-sopimus asettaa EU-maiden yritykset yhdysvaltalaisyrityksiä parempaan asemaan sopimusmaiden markkinoilla.
– Saksalaisen IFO-tutkimuslaitoksen mukaan äskettäinen johtopäätös oli, että jos Mercosur-sopimus saadaan tehokkaasti täytäntöön ja vientiä vahvistettua Latinalaisen Amerikan suuntaan, EU-maiden Trumpin tullien takia Yhdysvaltain-kaupassa kokemat menetykset voidaan saada kompensoitua sillä, Vuori kertoo.