Valtiovarainministeriö heikensi kuluvan vuoden talousennustetta reippaasti – syynä Lähi-idän kriisi

Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna odotettua heikommin Lähi-idän kriisin ja erityisesti öljyn hinnan nousun vuoksi, arvioi valtiovarainministeriö (VM) talousennusteessaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee ja pysyy suurena.

Ministeriön torstaina julkistaman ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä joulukuussa ministeriö ennusti tälle vuodelle 1,1 prosentin kasvua.

Valtiovarainministeriö odottaa kuitenkin kasvun vahvistuvan ennustejakson loppupuolella. Vuonna 2027 ja 2028 talous kasvaa ministeriön arvion mukaan 1,7 prosenttia.

Ensi vuoden arvio on sama kuin joulukuussa, mutta vuoden 2028 ennustetta VM nosti nyt aavistuksen.

Työllisyys alkaa ministeriön arvion mukaan kasvaa ja työttömyys vähentyä vasta ensi vuonna talouskasvun vahvistuessa.

Valtiovarainministeriön ennusteessa oletetaan, että Lähi-idän kriisi jää lyhytaikaiseksi. Kriisin ei arvioida esimerkiksi johtavan rahoitusolojen oleelliseen kiristymiseen euroalueella. Kriisin väistyttyä talouden uskotaan alkavan toipua nopeasti.

Ennustetta täydentää kuitenkin vaihtoehtoinen epäsuotuisamman kehityksen skenaario, jossa kriisi jatkuu pidempään.

– Talouden tilannekuvassa varmaa on vain se, että kriisi Lähi-idässä lisää epävakautta ja epävarmuutta sekä hidastaa talouden kasvua ja kiihdyttää inflaatiota Suomessa tänä vuonna, VM:n ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoo tiedotteessa.

Spolander toivoo kriisin purkautuvan nopeasti ja vähin vaurioin.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuluttajahintojen nousu jää noin kahteen prosenttiin, sillä muiden kuin energian hintojen nousu on maltillista. Öljyn hinnan oletetaan kääntyvän laskuun varsin nopeasti, mutta olevan edelleen ensi vuonna koholla lähtötasoon verrattuna.

Myös inflaatio hidastuu ensi vuonna.

Energian hinnan nousu ja heikko työllisyystilanne heikentävät kotitalouksien ostovoimaa. Ministeriö ennustaa kuluttamisen lisääntyvän ensi vuonna, kun ostovoima paranee ja säästäminen vähenee.

Energian hinnan nousu heikentää myös Suomen vientiä tänä vuonna. Vaikka vienti toipuu myöhemmin, ulkomaankaupan nettovaikutus talouskasvuun pysyy lievästi negatiivisena.

Talouden heikkeneminen heikentää julkista taloutta, syventää alijäämiä ja kiihdyttää julkisen talouden velkaantumista.

Ministeriö arvioi julkisen talouden alijäämän syvenevän tänä vuonna 4,6 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Viime vuonna alijäämä oli 3,4 prosenttia.

Nähtävissä oleva talouskasvu ei valtiovarainministeriön mukaan riitä pysäyttämään velkasuhteen kasvua, jos velkaa kerryttävä alijäämä pysyy näin syvänä. Velka nousi yli 88 prosentin suhteessa bkt:hen viime vuonna, ja nousee yli 91 prosenttiin tänä vuonna.

Ennusteen mukaan vuonna 2030 velkasuhde on jo yli 99 prosenttia.

Taloudellinen katsaus on valtiovarainministeriön riippumaton talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa: keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella.

Kevään talousennuste oli pohjana hallituksen kehysriihen päätöksille.