Vanhanen Nato-jäsenyyden hakemisesta: "Mielestäni sellaisen aika ja hetki ei ole nyt"
Kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Matti Vanhanen (kesk.) on ottanut kantaa viime aikoina velloneeseen keskusteluun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta.
Vanhasen mielestä Suomen kannattaisi säilyttää nykyinen liikkumatilansa ja ottaa asioihin jatkossakin kantaa reaaliaikaisesti.
– Reaaliaikaiseen tarkasteluun kuuluu myös sen arvion esittäminen, pitäisikö Suomen nyt hakea Naton jäsenyyttä. Mielestäni sellaisen aika ja hetki ei ole nyt ja puolueemme puheenjohtaja Saarikko ja ryhmän johtaja Pylväs ovat tämän saman sanoneet. Eikä tasavallan presidentilläkään ole ollut tähän uutta linjausta, Vanhanen kirjoittaa Suomenmaan mielipideosastolla.
Vanhasen mukaan Suomi on panostanut paljon EU:n toimintakyvyn vahvistamiseen.
– Odotuksemme on, että EU kehittyy turvallisuuskysymyksissa aste asteelta. Samoin kyky huolehtia rajaturvallisuudesta on parantunut ja yhteistyö maahanmuuttokriisien ennaltaehkäisemiseksi on edennyt. Ilmastonmuutokseen vastaamisessa unionilla on toimintakykyä ja myös halua. Kaikissa kriiseissä toimintakykyyn vaikuttaa ratkaisevasti halu ja tahto, hän muistuttaa.
Ex-pääministeri palauttaa kirjoituksessaan mieliin unohdetun artiklan unionimme perussopimuksesta, jossa todetaan, että EU voi siityä yhteiseen puolustukseen Eurooppa-neuvoston päätöksellä.
– Itse olen aina ajatellut, että jos yhteisöämme uhkaisi sotilaallinen kriisi, niin todennäköisesti tilanne olisi sellainen, että Nato-maat tekisivät omia päätöksiään, mutta myös EU:n huippukokous olisi välittömästi koolla ja tämä artikla olisi pöydällä. Yleensä historian sodissa koalitioita on syntynyt tilanteen sanelemalla tavalla, Vanhanen toteaa.
Vanhasen mukaan tällaisen toivottavasti teoreettisen tilanteen varalta on tärkeää, että EU-maiden ja myös ulkopuolisten maiden kesken harjoitetaan sotilaallista yhteistyötä.
– Samalla tämä yhteistyö synnyttää halua ja tahtoa toimia yhdessä ja madaltaa kynnystä tehdä poliittisia päätöksiä. Saattaa olla niin, että presidentti Niinistön usein esittämään kysymykseen siitä, onko EU:lla turvatakuita, vastaus saataisiin mahdollisessa kriisissä.
Vanhanen selittää mielipidekirjoituksessaan myös sitä, miksi hän aikanaan pääministerinä toimi vaihtaakseen Suomesta ulospäin näkyvän kuvan liittoutumattomuudesta liikkumatilamme korostamiseen.
– Henkisen tuen tälle antoi Paasikiven ja Kekkosen pitkä linja, joka tähtäsi kuitenkin kaikessa olennaisessa nousuun sodan jälkeisen rotkon pohjalta ja liikkumatilamme palauttamiseen.
– Ahon ja Lipposen kausilla oli jo linjattu selkeitä askelia erityisesti kriisinhallinnassa sotilaallisen yhteistyön lisäämiseen. Samoin Naton teknisten standardien omaksumiseen. Näkymä oli mielestäni selvä – tulemme lisäämään sotilaallista yhteistyötä ja harjoittelua muiden kanssa tavalla, joka edellyttää myös uutta tapaa ilmaista asemamme.
– Olin myös Suomen edustaja EU:n perussopimusta uudistavassa HVK:ssa, jossa avattiin tietä puolustusyhteistyön lisäämiselle. Liittoutumattomuus-käsitteestä luovuimme sitten johdonmukaisesti toisen hallitukseni selonteossa, johon kirjasimme esityksestäni asemamme kuvauksena, että olemme sotilasliittoon kuulumaton, Vanhanen kirjoittaa.