Vanhanen Etelä-Hämeen keskustaväelle: Mahdollinen Nato-jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan – "Hakemusta ei peruuteta kesken prosessin"
Keskustan Etelä-Hämeen piirin vuosikokouksessa Riihimäellä nousi odotetusti keskusteluun Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kertoi eduskunnan valmistautuneen siihen, että kaikki asiaan liittyvät päätökset on mahdollista tehdä toukokuun aikana.
– Suomi on itsenäinen valtio ja me päätämme, jos haluamme hakea Nato-jäsenyyttä. Mahdollinen liittoutuminen ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan tavallisten suomalaisten ihmisten turvaksi.
Vanhanen muistutti, että käynnissä oleva prosessi on tehtävä erittäin harkitusti ja huolellisesti.
– Sen tulee olla kaikille selvä asia, että jäsenhakemusta ei peruuteta kesken prosessin, jos sellaiseen päädytään.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto johtavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Vanhanen muistutti.
– He tekevät yhdessä päätöksen, hakeeko Suomi Nato-jäsenyyttä. Eduskunta ottaa siihen sitten nopeasti kantaa.
Itsenäisen valtion tulee Vanhasen mukaan huolehtia vakavissakin tilanteissa siitä, että rajaturvallisuus on kunnossa jokaiseen ilmansuuntaan.
– On todennäköistä, että vaikuttamispyrkimyksiä on tulossa, mutta meillä on siihen olemassa hyvä valmius. Mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä päävastuu suomalaisten turvallisuudesta on puolustusvoimilla.
– Eduskunta käsittelee myös parhaillaan valmiuslakeja. Se on tärkeä ja raskas prosessi, joka on myös tärkeä asia, joka on vietävä läpi tässä kansainvälisessä tilanteessa.
Vanhasen hallitus kirjasi turvallisuuspoliittiseen selontekoon Nato-option jo vuonna 2004.
– Totesimme silloin, että Suomella tulee olla mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti. Tämä kirjaus tehtiin jo silloin harkiten.
Puhemies Vanhasen mukaan Venäjä modernisoi 2000-luvun alussa aseistustaan merkittävän paljon.
– Halusimme antaa viestin naapurillemme, että Suomi voi jatkaa liitoutumattomana valtiona, jos se palvelee Pohjois-Europan vakautta.
Vanhasen muistaa, että turvallisuuspoliittisen selonteon julkaisemisen yhteydessä todettiin, että jos joku häiritsee vakautta Pohjois-Euroopassa, niin Suomi voi harkita tilannetta uudelleen.
– Suomi on itsenäinen valtion ja tämä maa ei ole yhdenkään valtion etupiiriä. Suomalaiset tekevät päätöksensä itsenäisesti ja muiden valtioiden vaikutusyrityksiä ei saa hyväksyä.
Kansanedustaja Hilkka Kemppi kiiruhti Helsingistä Riihimäelle SAK:n vapputilaisuudesta, jossa oli keskusteltu työntekijöiden ja työnantajien asemasta.
– Sain tietää, että 80 prosentilla SAK:n jäsenistä ei ole tehnyt etätyötä korona-aikana. Työntekijäpuoli kaipaa myös vanhaa diplomatiaa työnantaja osapuolen kanssa.
Kansanedustajan mukaan parlamentaarikoilla olisi tärkeä rooli lisätä keskusteluyhteyttä työntekijöiden ja työnantajayhteisöjen kanssa.
– Työssä jaksamiseen on kiinnitettävä paljon huomiota, koska meitä uhkaa työvoimapula. Myös perheen ja työn tekemisen yhtälöön on haettava uusia ratkaisuja.
Kemppi muistutti, että myös jaksaminen työelämässä on sellainen asia, josta puolue on kiinnostunut.
– Jokainen työntekijä on tärkeä ja siksi heidän jaksamisestaan on huolehdittava hyvän yhteistyön hengessä.
Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Johanna Häggman muistutti, että kunta-alan työtaistelu on oikeutettu ja toivottavasti osapuolia tyydyttävä ratkaisu saadaan aikaan nopeasti.
– Hoitajajärjestöjen kärkitavoitteet ovat palkkauksen parantaminen, palkkatasa-arvon edistäminen sekä työhyvinvoinnin kehittäminen työaikamääräysten avulla.
Häggmanin mukaan poliitikot mielellään eivät ota kantaa työmarkkinajärjestöjen käymiin neuvotteluihin.
– Hoitajien lakko-oikeutta ministeri Linden oli valmis rajaamaan. Viime kaudella julkisen sektorin työntekijöiltä leikattiin lomarahoista ja lisättiin vastikkeetonta työaikaa.
Häggman muistutti, että ensi vuoden alusta aloittavat hyvinvointialueet ovat mitä suurimmassa määrin valtion tarveperusteisesti rahoittamia.
– Valtio maksaa myös hoitohenkilöstön palkat. Marinin hallitus joutuu ottamaan lakon ratkaisuja tehtäessä myös kantaa tarvittavaan rahoitukseen.
Etelä-Hämeen Keskustan piirikokous julkaisi myös kannanoton, jossa puolustetaan Kanta-Hämeen seutukuntien merkitystä.
Kannanoton mukaan seutukaupunkien asemaa täytyy vahvistaa osana Kanta-Hämeen maakuntaa.
– Ne ovat monelle toimijalle tärkeitä kumppaneita ympäristökuntineen ja siten keskeinen osa maakuntapolitiikkaa. Maakuntapolitiikka ei tarkoita vain isoja kaupunkeja, vaan maakuntaa kokonaisuutena ja seutukaupunkeja ympäristökuntineen. Seutukaupungit ovat keskuksia, joiden kykyä ja mahdollisuutta luoda ja tukea alueidensa elinvoimaa tulee edistää, kannanotossa sanotaan.
Otsikko korjattu 30.4.2022 kello 15:44: Kyse oli Etelä-Hämeen keskustapiirin kokouksesta, ei Kanta-Hämeen.