Valtion ensi vuoden budjetin kasaaminen alkaa tällä viikolla Riikka Purran johdolla
Valtion ensi vuoden rahankäytön kannalta tärkeät neuvottelut alkavat keskiviikkona, kun valtiovarainministeriö kokoontuu valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) johdolla sisäisiin budjettineuvotteluihin.
Paikalla ovat myös kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).
Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista hallitusohjelmassa sovitun kuuden miljardin lisäksi tälle hallituskaudelle.
Ministeriöt tekivät sen jälkeen valtiovarainministeriön ohjeiden perusteella omalle hallinnonalalleen ensi vuotta varten budjetit, joita valtiovarainministeriö tällä viikolla ruotii. Ministeriöt ovat siis jo joutuneet ottamaan ensi vuoden leikkaustarpeet huomioon omissa budjettiehdotuksissaan.
Tämän viikon päätösten perusteella tehtävää valtion talousarvioesitystä hallitus käsittelee syyskuun alun budjettiriihessä. Tämän jälkeen talousarvioesitys menee eduskunnan lähetekeskusteluun. Kansanedustajat voivat ehdottaa budjettiin muutoksia, jotka valtiovarainvaliokunta käsittelee.
Rahankäyttöä päästään puntaroimaan vielä kertaalleen loppuvuonna, kun eduskunta käsittelee talousarvioesitystä täysistunnossa. Viimeisenä vaiheena eduskunta hyväksyy budjetin.
Ensi vuoden budjettiin liittyy muun muassa esitys arvonlisäveron muutoksista, jota odotetaan eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Muun muassa lääkkeiden, kirjojen ja liikuntapalveluiden 10 prosentin arvonlisäveroa ollaan nostamassa 14 prosenttiin.
Valtion menojen on arvioitu olevan ensi vuonna 87,6 miljardia euroa ja alijäämän 10,7 miljardia euroa. Orpon hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen saada valtion velkaantuminen taittumaan.
Suomen talous ei ole kääntynyt parempaan suuntaan kovista odotuksista huolimatta. Myös työttömyysluvut ovat kasvaneet.
Tilastokeskuksen heinäkuussa julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli tämän vuoden huhti-kesäkuussa 36 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Työttömiä taas oli 39 000 enemmän.
Tilastokeskus kertoi viime kuussa myös, että heinäkuussa 60 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että koko Suomen taloustilanne on huonompi kuin vuotta aiemmin. Yli kolmasosa arvioi talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana.
Tavalliset kansalaiset eivät ole ainoita, jotka lukevat taloudelle madonlukuja. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kommentoi sunnuntaina Iltalehdelle, että lisäsäästöjen tarvetta ei voi sulkea pois. Hänen mukaansa säästämään voidaan joutua muun muassa sote-menojen vuoksi.
– Hyvinvointialueiden kuluvan vuoden budjetit olivat yhteensä 0,9 miljardia euroa miinuksella. Keväällä alijäämä oli jo 1,2 miljardia. Kesäkuun lukuja ei vielä ole, mutta jos meno on ollut samanlaista, niin sitten olemme aika lähellä sitä, että hyvinvointialueiden rahoitukseen varatut rahat budjetin kehyksessä eivät riitä, Majanen sanoi Iltalehden haastattelussa.
Majanen kuitenkin ennusti, että valoa on näkyvissä.
– Hintojen on nousu on hidastunut selkeästi. Korot ovat laskussa, ja EKP tulee varmaan laskemaan korkoja vielä kaksi kertaa tämän vuoden aikana, minkä markkinat ovat jo hinnoitelleet. Bruttokansantuotteen lasku on taitanut oikeasti pysähtyä, ja asuntomarkkinoilla on piristymisen merkkejä, Majanen sanoi.
Vaikka leikkaukset eivät ole pöydällä keskiviikkona alkavissa budjettineuvotteluissa, kummittelee monen mielessä kysymys, aikooko hallitus tehdä lisäleikkauksia tällä hallituskaudella.
STT kysyi lauantaina Pariisin olympialaisissa vierailleelta pääministeri Petteri Orpolta (kok.), miten pienituloisten tilanne otetaan huomioon mahdollisia seuraavia säästöjä tehdessä.
Hallitus kaavailee esimerkiksi lakimuutosta, joka pienentäisi yli 200 000 eläkeläisen asumistukia. Tuki lakkaisi kokonaan noin 7 600 saajalta. STT uutisoi asiasta lauantaina.
Orpo kertoi mediatilaisuudessa toivovansa, että hallituksen tähänastiset säästötoimet riittävät.
– Ensinnäkin toivon, ettemme joudu tekemään uusia säästöjä. Odotetaan nyt valtiovarainministeriön ennusteita ja arviointia. Niistä määräytyy se, joudutaanko vielä lisäsopeutuksiin, Orpo vastasi.
Valtiovarainministeriö valmistelee juuri nyt ennustetta, joka kertoo, kuinka hallituksen toimet vaikuttavat Suomen julkisen talouden velkaantumiseen. Hallitus on sopinut tähän mennessä yhteensä yhdeksän miljardin sopeutustoimista.
– Toivon, että ne riittävät, mutta joka tapauksessa on selvää, että missään tapauksessa ei jouduta samaan mittaluokkaan enää, jos lisäsopeutusta tarvitaan, Orpo sanoi.
Valtiovarainministeri Purra on todennut, että tarpeen tullen sopeutustoimia tullaan tällä hallituskaudella tekemään enemmänkin kuin tähän mennessä päätettyjen yhdeksän miljardin euron arvosta.