Valitusajat turvapaikkapäätöksissä on palautettava normaaliksi, sanoo OM:n teettämä selvitys

Turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantaa hakijoiden oikeusturvan, kerrotaan oikeusministeriön teettämässä selvityksessä.

Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä tehtävän valituksen määräaikaa lyhennettiin vuonna 2016 aiemmasta 30 päivästä 21 päivään turvapaikka-asioissa. Seuraavan oikeusasteen valitusaika putosi tuolloin kahteen viikkoon, joka on puolet entisestä.

– Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi, selvityksessä sanotaan.

Kaikki selvitykseen haastatellut, etenkin hallinto-oikeuksien tuomarit, katsovat valitusaikojen lyhentämisen olleen hyödytöntä.

– Valitusvaihe kestää kokonaisuudessaan niin pitkään, että yhden viikon ajansäästö valitusta tehtäessä ei ole missään suhteessa kokonaisuuteen, selvityksessä sanotaan.

Prosessin nopeuttamisen sijaan lyhentämisestä on aiheutunut oikeuksille vaivaa ja sekaannusta. Kun turvapaikanhakijoilla on kiire toimittaa valitus, hallinto-oikeudet saavat puutteellisia valituksia, joihin toimitetaan jälkeenpäin lisäselvityksiä.

– Valituksia on tehty myös myöhässä, ja korkein hallinto-oikeus on tehnyt menetetyn määräajan palautuksia, koska katsoo, että valitusmahdollisuus kuuluu vähimmäisoikeusturvaan, selvityksessä sanotaan.

Lisäksi selvityksen mukaan julkisten oikeusaputoimistojen resurssit eivät riitä kaikkien turvapaikanhakijoiden avustamiseen ja yksityiset toimistot pitävät maksettavia korvauksia liian pieninä. Etenkin hallintovaiheessa palkkiot ovat selvityksen mukaan pienentyneet selvästi. Kun vuonna 2015 keskimääräinen palkkio hallintovaiheessa oli 833 euroa, vuonna 2017 se oli 692 euroa. Valitusvaiheessa keskimääräinen palkkio on pudonnut 807 eurosta 763 euroon.

Asianajajaliiton kyselyyn vastanneista asianajajista 90 prosenttia katsoo, ettei asiakohtainen palkkio korvaa asian hoitamisen vaatimaa työmäärää. Osa kyselyyn vastanneista ilmoitti lakanneensa hoitamasta turvapaikka-asioita alhaisten palkkioiden vuoksi. Turvapaikka-asioita yhä hoitavat asianajajat kertovat joutuvansa kompensoimaan niitä hoitamalla muita paremmin korvattavia asioita.

– Ne, jotka edelleen haluavat hoitaa turvapaikka-asioita yhtä perusteellisesti kuin aiemmin, tekevät työtä osittain pro bono -periaatteella, ilman korvausta, selvityksessä sanotaan.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi selvitystä tiedotteessaan. Hän sanoo, että asiaa ryhdytään selvittämään.

– Ryhdymme sisäministeriön kanssa selvittämään mahdollisia säädösmuutoksia ulkomaalaislakiin turvapaikka-asian valitusajan ja oikeusavun laajuuden osalta, tiedotteessa sanotaan.