Kysely: Puoluevaltuutetuista keskustan hallitustaival ollut vain tyydyttävä – "Vaikutetaan ihme kiukuttelijoilta"

Keskusta

Keskustan puoluevaltuuston jäsenet ovat selvästi aiempaa enemmän näreissään puolueensa hallitustaipaleesta.

Suomenmaan puoluevaltuustokyselyyn vastanneet valtuutetut antavat asteikolla 4–10 puolueen toiminnalle hallituksessa arvosanaksi 7,3. Pudotus on selvä, kun keväällä arvosana oli 7,9 ja vuosi sitten syksylläkin 7,6.

Yleisin arvosana on 8, mutta muut arvosanat ovat pääosin tätä alempia. Vain kaksi puoluevaltuutettua kiittää omia yhdeksiköllä.

Kysymykseen siitä, kuinka tyytyväisiä puoluevaltuutetut ovat keskustan arvojen näkymisestä hallituksessa vastaajat antavat niin ikään aiempaa kovemman tuomion.

Keväällä melko tyytyväisiä oli vahva enemmistö. Kukaan ei ollut erittäin tyytymätön, muutama oli erittäin tyytyväisiä. Melko tyytymättömiä oli vain 15 prosenttia.

Nyt erittäin tyytyväisiä on viisi prosenttia ja melko tyytyväisiä 44 prosenttia. Melko tyytymättömien määrä on enemmän kuin tuplaantunut, ja on nyt 38 prosenttia. Erittäin tyytymättömiä on viisi prosenttia.

– Viimeaikojen kiristävä ja riitelevä asioidenhoito ei mieltä ylennä, kommentoi eräs puoluevaltuutettu.

– Vaikutetaan joka asiassa ihme kiukuttelijoilta, toinen harmittelee.

Usean puoluevaltuutetun vastauksesta kuulee tyytymättömyyttä siihen, että viesti aikaansaaduista asioista ei mene perille.

– Viesti omalle kannattajakunnalle ei ole onnistunut.

– Vaikuttaminen hallituksen sisällä on ollut vahvaa, mutta päätöksistä ei ole onnistuttu viestimään, eivätkä onnistumiset välity ulospäin.

– Keskusta on mielestäni onnistunut paremmin, kuin yleinen ilmapiiri ja uutisointi antaa ymmärtää. Olemme saavuttaneet hallituskaudelle asetetut tavoitteet. Valitettavasti yksittäiset pienet asiat saavat suhteessa valtavan paljon enemmän palstatilaa.

Keskusta on saanut omat kynnyskysymyksien tavoitteet täytettyä, mutta näyttäytynyt median valossa hankalana hallituskumppanina, johon sisäpiiriläisetkin jo osoittavat pettymyksensä, yksi vastaaja kommentoi.

– Vaalien tullessa yhä kovempaa vauhtia on tärkeää pystyä osoittamaan kansalle, mitä asioita keskusta on edistänyt ja saanut läpi. On laiha lohtu, jos vaalikentillä joutuu kansalle sanomaan, kuinka ilman keskustaa hallituksessa isänmaan tilanne olisi entistä huonompi.

Ongelma on julkisuus, ei keskustan toiminta.

– Keskusta ei varsinaisesti ole hallitustyössä mitenkään epäonnistunut. Suurin epäonnistuminen on ollut se, miten olemme julkisuudessa näkyneet. Keskustalaiset voitot ovat kääntyneet änkyröinniksi, kaiken vastustamiseksi ja niin edelleen.

– Ulostulot ovat olleet laimeita tai ne eivät ole menneet läpi mediassa.

– Keskusta ei profiloidu eikä erotu. Kuva on sumea.

Moni nimeää keskustan saavutuksia.

– Korkeakoulujen lisäaloituspaikat ovat olleet kiitettävästi hoidettuja.

– On ollut taitoa esittää uutta ja asettaa oman politiikan agendaa, tästä hyvänä esimerkkinä on lapsilisän lisäys ja Itä-Suomen työryhmä. Missä ovat muiden puolueiden poliittiset arvoideat?

– Esimerkiksi ennallistamisasiassa keskusta käytännössä näytti kaapin paikan ja määritti Suomen tiukan kannan. Muut puolueet saatiin keskustan linjalle.

Saamelaiskäräjälain suhteen toiminnasta kiitetään, mutta kriittinen ääni kuuluu kuitenkin siitä, että keskusta valikoi ihmisoikeusasioissa näkymisen paikkansa.

– Ihmisoikeuksien kohdalla on osin inhimillisyys unohtunut. Saamelaiskäräjälaissa kerrottiin puolustettavan vähemmistön vähemmistöä, mutta muutoin vähemmistöjen oikeudet ovat olleet keskustalla hallituksessa unholassa.

Keskustan rooli on ollut vastuunkantaja, jopa ohi pääministeripuolue SDP:n, moni puoluevaltuutettu arvioi. Toisaalta keskusta on joutunut myötäilemään liikaa ”vihervasemmistoa”.

Keskustan onnistumista voi mitata muun muassa kohtuullisen hyvällä koronan hoidolla esimerkiksi yritysten osalta, sanoo yksi vastaaja.

– Hallituksella on toki pääministeri, mutta politiikan substanssiasioissa hän on valinnut hyvin varovaisen, lähes näkymättömän roolin. Monissa politiikan asioissa keskustalaiset ministerit ovat kantaneet kokoaan suurempaa roolia.

Talouspolitiikassa keskustan puheet ja teot eivät ole kohdanneet, sanoo puoluevaltuuston jäsen.

– Talouspolitiikassa on uhkailtu, että pitää olla tiukkana. Mutta lopputulos ei ole vastannut lähellekään odotuksia. Velkaa on otettu ilman tarkkaa pohdintaa siitä, mistä pitää luopua.

– Rahaa on jaettu liian avokätisesti, toinen valtuutettu toteaa.

– Taloudenpidossa näkyy valitettavasti vasemmiston kädenjälki, sanoo kolmas.

Maatalouden ahdinko ja valtiontalouden heikko tila eivät ole keskustalle kunniaksi, tiivistää yksi puoluevaltuutettu monen tunnot.

Kysely keskustan puoluevaltuuston jäsenille toteutettiin 13.–21. marraskuuta. Kyselyyn vastasi 63 puoluevaltuutettua.

Keskustan uusi puoluevaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa Kuopioon viikonloppuna. Valtuusto valitsee uuden puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä luo askelmerkkejä kohti tulevia eduskuntavaaleja.