Vaihtari-Suvi ymmärtää Ranskan rajun päätöksen: Yhteiskunta halutaan pitää auki – Suomen rajoitukset näyttävät sekavilta
Ranskassa on käytössä tiukka rokotepassi, jonka myötä rokottamattomat aikuiset eivät enää pääse oikeastaan muualle kuin ruokakauppaan ja apteekkiin.
Kaikki kolme rokotetta täytyy ottaa määräajassa, jotta rokotepassi myös pysyy voimassa.
Ranskan Lillessä opiskelijavaihdossa oleva Suvi Mäkeläinen sanoo, että ihmiset ovat jo tottuneita passin käyttöön.
– Rokotepassi on todella helppo sovellus, johon sai suoraan ladattua Suomessa otetut rokotteet. Sovelluksesta näkyy monta muutakin asiaa, kuten tartuntaluvut ja koronatestipaikat, politiikan tutkimusta Tampereen yliopistossa opiskeleva Mäkeläinen sanoo.
– Henkilöllisyystodistusta täällä ei tosin kysytä kovin usein, kun koronapassia näyttää, hän kertoo puhelimessa.
Ranskassa on jo kesästä lähtien käytetty terveyspassia, johon tarvittiin joko rokotussarja tai tuore negatiivinen testitulos. Tämä vanha koronapassi jäi yhä voimaan 12–15-vuotiaille, kun aikuisten rokotepassi tiukentui viikko sitten.
Mäkeläisen mielestä Ranskan koronastrategia tuntuu hyvin suoraviivaiselta. Yhteiskunta halutaan pitää auki rokotepassin avulla.
Mäkeläisen mielestä Suomen koronarajoituksissa on vähemmän logiikkaa.
– Ranskassa on selkeämmin linjattu, mitä tällä hetkellä tavoitellaan – eli yhteiskunnan avaamista sillä perusteella, että kaikki ottavat rokotukset ja saavat passin käyttöön.
Mäkeläinen hämmästelee Suomen soutamista ja huopaamista koronapassin kanssa.
– Tietyssä vaiheessa passille ei tietenkään enää ole perusteita. Mutta Suomessa meni pitkään siihen, että passi otettiin ylipäätään käyttöön. Se ehti olla vain hetken käytössä ennen kuin se jäädytettiin, ja nyt jo puhutaan, ettei sitä otettaisi enää ollenkaan käyttöön. Se on aika sekavaa.
– En ole epidemiologian asiantuntija, mutta olen miettinyt, miten ihmisiä saadaan kannustettua rokotteiden hakemiseen, ellei rokotepassia ole, keskustanuorten puheenjohtajanakin toiminut Mäkeläinen sanoo.
Ranskassa on selkeämmin linjattu, mitä tällä hetkellä tavoitellaan.
Suvi Mäkeläinen
Ranskassa koronaan suhtaudutaan kaiken kaikkiaan rennommin kuin Suomessa, Mäkeläinen sanoo.
Maskia käytetään maskipakon vuoksi, mutta se roikkuu usein leualla.
– Ilmassa on vahvaa kyllästymistä koko koronatilanteeseen. Täällä ajatellaan, että elämässä tapahtuu paljon muitakin asioita kuin korona.
Mäkeläinen näkee Suomessa vahvempaa kriisimentaliteettia myös koronaan sairastumisen suhteen. Eristäytymisohjeitakaan ei oteta Ranskassa yhtä vakavasti, hän sanoo.
– Ehkä tautia ei pidetä enää niin vaarallisena, hän pohtii.
Ranska poistaa pian lisää rajoituksia, kun helmikuussa esimerkiksi yökerhot ja jalkapallostadionit aukeavat rokotepassillisille.
Mäkeläinen tosin huomauttaa, että baarit ovat nytkin saaneet olla auki yhteen saakka yöllä ja niissäkin tanssitaan.
– Sääntöjen pilkuntarkka noudattaminen ei kuulu ranskalaiseen elämänmenoon. Jos on mahdollisuus vähän kiertää sääntöjä niin se hyödynnetään, Mäkeläinen naurahtaa.
Hän uskoo presidentinvaalien läheisyyden vaikuttavan siihen, että presidentti Emmanuel Macron ei halua asettaa tiukkoja rajoituksia ravintoloille, muulle yritystoiminnalle tai ihmisten liikkumiselle.
Ranskassa tosin riittää rokotekriitikkoja, mutta Macron on silti halunnut tehdä rokottamattomien elämän tukalaksi rokotepassilla.
– Protestointi ja mielenosoittaminen kuuluvat täällä eri tavalla kulttuuriin kuin Suomessa, eikä sitä niin hätkähdetä, Mäkeläinen toteaa.