Vahvan presidentin perinne ja ristiriita medianäkyvyydessä näkyvät suomalaisten toiveissa
Takavuosien tottumus yhteen vahvaan johtajaan näkyy yhä suomalaisten mielipiteissä.
Suuri osa kansasta nimittäin toivoo kahden perjantaina julkaistun kyselyn perusteella, että presidentillä olisi suurempi rooli sisäpolitiikassa.
Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että presidentillä on liian vähän valtaa sisäpolitiikassa.
Ylen teettämässä kyselyssä taas 49 prosenttia totesi, että presidentti voi osallistua sisäpolitiikkaan epävirallisesti, ja 29 prosenttia vastasi, että hänen sopii osallistua sisäpolitiikkaan, vaikkei sitä valtaoikeuksissa luekaan.
Ainoastaan 19 prosenttia katsoi, että presidentin pitää osallistua sisäpolitiikkaan vain perustuslain määritelmien mukaisesti.
Presidentin rooli sisäpolitiikassa nousi esille, kun ilmeni että presidentti Sauli Niinistö järjesti 2015 keskusteluja kilpailukykysopimuksen toteutumiseksi.
Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan tulokset ovat linjassa aiempien kyselyjen kanssa. Hän näkee taustalla kolme syytä.
– Ensinnäkin meillä on tämä vahvan presidentin perinne, joka näkyy ennen kaikkea vanhempien ikäluokkien keskuudessa. On totuttu vahvaan presidenttiin, joka näyttää kaapin paikan ja tekee päätöksiä, Raunio sanoo STT:lle.
Toinen asia on heikentynyt luottamus puolueisiin. Presidentti näyttäytyy puoluepolitiikan yläpuolella olevana henkilönä, joka katsoo koko valtion etujen perään.
– Kolmantena tekijänä nykyinen tehtävän haltija eli presidentti Niinistö on oikein poikkeuksellisen suosittu. Varmaan ainakin osittain ihmiset lähestyvät tätä henkilön kautta.
Raunion mukaan voi olettaa, että kansalaiset eivät ole kovin hyvin perillä perustuslain määräämästä vallanjaosta.
Kaikki kansalaisten arjessa näkyvät viime vuosien päätökset, kuten kiky-sopimus, kauppojen aukiolon vapautuminen tai aitojen lonkeroiden tuleminen ruokakauppoihin, olivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen käsialaa. Kaikki eivät tätä välttämättä hahmota.
Raunio muistuttaa merkittävästä ristiriidasta medianäkyvyyden ja vaikutusvallan välillä.
– Presidentti on todella aktiivisesti tavannut ulkomaisia johtajia, mutta täytyy muistaa, että Suomen presidentin liikkumavara ulkopolitiikassa on todella todella pieni. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka toteutuu vahvasti EU:n kautta, ja EU-politiikasta vastaa vain ja ainoastaan hallitus, Raunio toteaa.
– Kyllä se arkinen päätöksenteko kaikilla politiikan sektoreilla tapahtuu hallituksessa.
MT:n kyselyn toteutti Taloustutkimus, ja sen virhemarginaali on noin 3,2 prosenttiyksikköä. Ylen tutkimuksen teki Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Molemmissa kyselyissä oli reilut 1 000 vastaajaa.