Uutissuomalaisen gallup: Keskustan äänestäjät nyt tunnollisimmin valtion säästölinjan jatkamisen kannalla – jyrkin lasku kokoomuksen kannattajakunnassa

Keskustan kannattajakunnasta valtion velan lyhentämistä pitää yhä erittäin tai melko tärkeänä 85 prosenttia. Tämä käy ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista, johon vastasi tammikuussa tuhat suomalaista.

Keskustan kannattajat ovat nyt tunnollisimmin säästölinjan takana, kun puolestaan vasemmistoliiton kannattajakunnasta löytyy halua säästölinjan jatkamiseen noin kolmannekselta.

Muuten into säästölinjan jatkamiselle on rapautunut. Uutissuomalaisen mukaan suomalaisista 59 prosenttia pitää talouspolitiikan säästölinjaa ja valtionvelan lyhentämistä erittäin tai melko tärkeänä. Lukema laski kymmenellä prosenttiyksiköllä elokuusta 2017, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran.

Eniten laskua on tapahtunut kokoomuksen äänestäjäkunnassa. USU-gallupin mukaan heistä 70 prosenttia pysyisi säästölinjalla, kun syksyllä 2017 osuus oli 94 prosenttia.

Ikäryhmittäin tarkastellessa innokkaimmin säästölinjan kannalla ovat yli 70-vuotiaat. Heistä valtion velan lyhentämistä eniten tärkeänä 75 prosenttia, mutta tässäkin on pudotusta edelliseen kyselyyn 18 prosenttiyksikköä.

Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat sekä itsenäiset yrittäjät puoltavat säästölinjaa hanakimmin (69 prosenttia). Ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset seuraavat 67 prosentilla, mutta molempien ryhmien velanlyhentämisinto laski 14 prosenttiyksiköllä aiemmasta mielipidemittauksesta.

Uutissuomalaisen haastattelema Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius tulkitsee, että säästölinjan yleisen kannatusta on laskenut talouden koheneminen sekä kansalaisten kriisitietoisuuden hälveneminen.

– Meillä on ollut hyvät ajat, ja siihen liittyy se, että julkisen talouden tasapaino paranee.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on samoilla linjoilla.

- Vaikka ihmiset tuskin tarkkaan lukuja tietävät, luulen heidän tiedostavan sen, ettei velkaantuminen etene samalla tavalla kuin pari vuotta sitten.

Näillä luvuilla Vihriälä viittaa muun muassa siihen, että julkisen sektorin alijäämä on pienentynyt ja velan suhde bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun.

Toiseksi syyksi säästölinjan kannatuksen laskulle hän nostaa sen, että ”erilaiset menokuritoimet” ovat olleet monella tapaa ikäviä heille, joihin ne ovat kohdistuneet.

- Silloin on ymmärrettävää, ettei säästölinjaa pidetä loppujen lopuksi niin hyvänä ajatuksena.

Valtionvarainministeriö arvioi vuonna 2017, että valtionvelka olisi 110 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa. Valtionvelkaa pystyttiin kuitenkin kutistamaan 105 miljardiin euroon ja 45 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Odotamme, että positiivinen kehitys jatkuu vielä tämän vuoden, Vihriälä sanoo.