Uusi hävikkimyymälä kauppaa syömäkelpoista kakkoslaatua – Ympäristöministeri Tiilikainen kiittelee ideaa: "Ruoka on liian arvokasta haaskattavaksi"
Suomessa syntyy vuosittain ruokahävikkiä hätkähdyttävät 450 miljoonaa kiloa.
Viime vuosina monet ravintolat ja ruokakaupat ovat havahtuneet ongelmaan ja etsineet keinoja kaatopaikalle kärrättävän ruuan vähentämiseksi.
Nykyisin ylijäämäannoksia myydäänkin esimerkiksi kännykkäsovellusten avulla. Joissakin ruokakaupoissa vanheneville tuotteille lätkäistään ilta-alennuksia.
Kirkon Ulkomaanapu on ilmoittautunut mukaan hävikkiruokatalkoisiin uudella WeFood-myymälällään.
Helsingin REDI-kauppakeskuksessa ovensa avannut liike myy lahjoituksena saamiaan tuotteita, jotka päätyisivät muuten kaatopaikalle.
WeFoodin kauppaamien elintarvikkeiden parasta ennen -päiväys on lähellä tai se on jo mennyt. Myymälän henkilökunta pitää kuitenkin huolen siitä, että kakkoslaadun tuotteet ovat syömäkelpoisia.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) arvioi, että suomalaisessa yhteiskunnassa eletään ilmasto- ja ympäristöasioissa heräämisen aikaa. Hän näkee, että erityisesti ruoan ympäristövaikutukset mietityttävät kuluttajia.
WeFoodissa vieraillut ministeri kiittelee myymälän konseptia.
– Ruokahävikissä kaikki elintarvikkeen valmistukseen käytetty työ ja energia valuu hukkaan. Ruoka on niin arvokas asia, ettei sen pitäisi koskaan päätyä hävikkiin, Tiilikainen painottaa.
Hävikkiruokamyymälä pääsi alkuun joukkorahoituksella kerättyjen varojen ja ympäristöministeriön myöntämän 24 500 euron tuen turvin.
WeFoodin yhteistyökumppaneihin lukeutuu pitkä liuta tunnettuja elintarvikevalmistajia, kauppoja ja tukkuja, joiden lahjoitukset kuskataan myymälään sähkökäyttöisellä pakettiautolla.
Vapaaehtoistyöllä pyörivän kaupan voitot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.
WeFood-myymälän valikoima vaihtelee jatkuvasti, mutta tavoitteena on tarjota päivittäin vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita.
Tiilikainen korostaa, että ruokahävikin vastainen kamppailu on kansainvälisesti ensiarvoisen tärkeää, sillä arviolta kolmannes maailman ruokatuotannosta menee hukkaan.
– Monissa kehitysmaissa ruoka ei päädy pellolta tai varastosta kuluttajalle. Meillä Suomessa puolestaan päätyy haaskuuseen valmiita tuotteita.
Ministeri muistuttaa, että elintarvikkeiden tuottajien ja jalostajien voi olla vaikea arvioida, kuinka elintarvikkeiden kauppa vetää.
Silloin WeFoodin kaltaiset toimijat ovat tarpeen.
Ympäristöministeriö halusi tukea hävikkiruoan vähentämiseen tähtäävää hanketta, sillä se on linjassa Suomen virallisten sitoumusten kanssa.
Suomen tavoitteena onkin puolittaa hävikin määrä YK:n asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Tiilikainen peräänkuuluttaa konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
– Esimerkiksi hävikkiruokamyymälässä elinkaarensa loppupuolella olevia tuotteita voi myydä vielä useiden päivien ajan myyntikelpoisina. Kaupassa kuitenkin noudatetaan aivan normaalia elintarvikelainsäädäntöä, Tiilikainen tarkentaa.
WeFood-myymälän valikoima vaihtelee jatkuvasti, mutta tavoitteena on tarjota päivittäin vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita.
Konseptin avulla kuluttajia kannustetaan laittamaan ruokaa niistä raaka-aineista, mitä on tarjolla. Kaiken lisäksi myymälän tuotteet ovat edullisempia kuin tavallisissa ruokakaupoissa.
Vaikka valikoima on suppeampi kuin tunnetuilla kauppaketjuilla, myymälä kuhisee asiakkaita.
Myös ministeri Tiilikainen innostuu ostoksille: mukaan tarttuu pakkaus paahdetuilla sirkoilla höystettyä mysliä.