Uuden sodan uhka on todellinen Bosnia-Hertsegovinassa – Elisabeth Rehn Ylellä: EU ei ole hoitanut tonttiaan erityisen hyvin

Entinen ulkoministeri Elisabeth Rehn arvostelee Ylellä Euroopan unionia Länsi-Balkanin tilanteen hoitamisesta.

Balkanin tilanne on ollut viime aikoina esillä julkisessa keskustelussa Bosnia-Hertsegovinan kriisiytyneen tilanteen vuoksi. YK:n nimittämä Bosnia-Hertsegovinan pääedustaja Christian Schmidt arvioi viime viikolla, että maa on vaarassa hajota ja uuden sodan uhka on todellinen.

Rehnin mukaan Länsi-Balkanin tilanne on jäänyt EU:lla muiden kriisien jalkoihin. EU-jäsenyysneuvottelutkin ovat jämähtäneet paikoilleen.

Länsi-Balkanin maihin luetaan Kroatia, Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina sekä Kosovo. Näistä vain Kroatia on EU-maa, vaikka muutkin havittelevat paikkaa unionista.

– EU ei ole hoitanut tonttiaan erityisen hyvin. Energiaa on kasattu muuhun, Rehn sanoo Ylellä.

– Viimeisin kohtaaminen entisen Jugoslavian alueen maiden kanssa oli isällisen hyväntahtoinen, että “odottakaa nyt, kunhan vähän petraatte tekemisiänne”.

Rehn on entinen YK:n Bosnia-Hertsegovinan erityislähettiläs ja Balkanin ihmisoikeusraportoija.

Bosnia-Hertsegovinassa käytiin verinen sisällissota vuosina 1992–1995. Sota liittyi Jugoslavian hajoamissotien sarjaan. Bosnia-Hertsegovinan sodasta muistetaan etenkin verinen Sarajevon piiritys.

Sota päättyi Daytonin rauhansopimukseen vuonna 1995. Maa jaettiin kahteen autonomiseen tasavaltaan: Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan.

Tuorein kriisi liittyy serbialueen pyrkimykseen irrottaa armeija ja muita keskeisiä instituutioita Bosnia-Hertsegovinan liittovaltion alaisuudesta. Hankkeen keulamiehenä toimii serbialueen johtaja Milorad Dodik.

Rehn huomauttaa Ylellä, että EU:n ymmärrettävä Bosnia-Hertsegovinan tilanteeseen liittyvät suurvaltapoliittiset kuviot. Esimerkiksi Venäjällä, Turkilla ja arabimailla on omat tavoitteensa etnisesti moninaisella Balkanin niemimaalla. Venäjän tavoin myös Kiina haluaa tukea serbejä.

– Siihenhän Dodik haluaa tarrautua, Rehn sanoo.

Dodik on Rehnille tuttu neuvottelukumppani niiltä vuosilta, jolloin hän työskenteli YK:n tehtävissä Bosnia-Hertsegovinassa. Dodikin tavat ja luonne tulivat Rehnille tutuksi noina vuosina.

–Presidenttinä Dodik oli erittäin ystävällinen ja yritti olla charmikas. Tiesin, että hän oli kivenkova.

– Hän oli täydellinen kettu, Rehn sanoo.