Ulkoministeri Landsbergis: Liettua harkitsee vakavasti sotilaskouluttajien lähettämistä Ukrainaan

Liettua harkitsee yhä vakavasti Ukrainan pyyntöä lähettää maahan sotilaskouluttajia, kertoi Suomessa vieraileva ulkoministeri Gabrielius Landsbergis STT:n haastattelussa torstaina. Hänen mukaansa asiasta käydään parhaillaan teknisen tason neuvotteluja.

Landsbergis korostaa, että kyseessä olisi kouluttajien paluu, koska heitä oli Ukrainassa jo ennen laajamittaista sotaa. Hänen mukaansa lännen kannattaisi pitää Ukrainan tukemisessa muutenkin kaikki vaihtoehdot pöydällä sen sijaan, että luetellaan, mihin ei aiota ryhtyä.

Landsbergis arvioi Venäjän johdon laskelmien jo muuttuneen sen takia, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti mahdollisuutta länsisotilaiden lähettämisestä Ukrainaan.

Suomea ja Baltiaa kutsutaan yleisesti etulinjan maiksi, mutta Landsbergisin mukaan meidän uloin puolustuslinjamme kulkee Harkovan alueella, missä ukrainalaiset taistelevat ja kuolevat.

– Jos he eivät pysty pitämään puoliaan siellä, meidän täytyy ryhtyä todella miettimään sitä, miten me pidämme puolemme täällä, Landsbergis varoittaa.

Tuoreiden eurovaalien tulokset ovat herättäneet monissa huolta Ukrainan tuen jatkumisesta. Landsbergis ei vaikuta hirvittävän huolestuneelta, pikemminkin helpottuneelta.

– Saksassa (poliittinen) keskusta näyttää pitävän. Ranska on mielenkiintoinen tapaus, siitä on vielä liian aikaista sanoa mitään varmaa, Landsbergis pohtii.

Hänestä mikään ei viittaa siihen, että Eurooppa olisi siirtymässä pois Ukrainan tukemisen linjalta.

Unkarille annettua lupaa olla osallistumatta Naton tukeen Ukrainalle Landsbergis kommentoi toteamalla, että yksimielisyyteen on arvokasta pyrkiä, mutta aina sen puuttumiseen ei pidä takertua.

Ukraina on esimerkiksi saanut tykistökranaatteja ja pitkän kantaman ohjuksia, vaikka monet länsimaat eivät ole olleet hankkeissa mukaan.

– Jos näissä asioissa olisi haettu täyttä yksimielisyytä, mitään ei olisi tapahtunut, Landsbergis arvioi.

Pieni Liettua on saanut maailmalla näkyvyyttä kovan Venäjä-linjansa ja Kiinaa ärsyttäneen ulkopolitiikkansa ansiosta. Liettua on muun muassa sallinut Taiwanin avata edustuston omalla nimellään Liettuaan.

Oletteko siis haukkoja?

– Käytän eri sanaa: realisteja, Landsbergis hymyilee.

Liettuan hallitus on kertonut harjoittavansa ”arvopohjaista ulkopolitiikkaa”. Onko se eri asia kuin presidentti Alexander Stubbin ”arvopohjainen realismi”?

– Arvoissakin on realismia, Landsbergis vastaa.

Hän ottaa esimerkiksi taloussuhteet, joista myös Liettua on riippuvainen.

– Mutta millaiset kumppanit ovat luotettavampia: sellaiset, joilla on kanssasi samat arvot vai sellaiset, joilla ei ole, Landsbergis kysyy.

Suomen ja Liettuan hän toteaa lähentyneen osana laajempaa kehitystä.

– Baltian maista on tullut pohjoismaisempia kuin koskaan aiemmin, ja Pohjoismaista aiempaa balttilaisia, Landsbergis muotoilee.

Keskustelu Pohjoismaiden ja Baltian päätymisestä Natossa eri yhteisoperaatiojohtoportaiden alaisuuteen on aiheuttanut huolta myös Liettuassa. Landsbergisin mukaan balttien mielestä suuri uhka tulee idästä maata pitkin, ei mereltä Pohjois-Atlantilla.

– Meidän ajattelussamme Baltian maat ja Pohjoismaat puolustaisivat itäistä sivustaa yhdessä. Mutta toivottavasti sotilassuunnittelijat ratkaisevat asian fiksulla tavalla, Landsbergis sanoo.