Ulkomaalainen on yli tuplasti tehokkaampi – alan liitto kertoo, miksi suomalainen työvoima ei ole kaikille mansikkatiloille vaihtoehto koronakriisissäkään
Koronakriisi uhkaa kesän mansikkasatoa, ellei ulkomaista työvoimaa tule tiloille riittävästi. Tilanne on herättänyt monet kysymään, miksi marjatilat eivät käytä kotimaista työvoimaa ja maksa työstä parempaa palkkaa.
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto vastaa näihin kysymyksiin tiedotteessaan. Kotimainen työvoima ei ole sen mukaan ollut merkittävä vaihtoehto enää aikoihin.
Ulkomaiset kausityöntekijät ovat ahkeria, taitavia ja motivoituneita, liitto kuvailee. Suomalaisille mansikanpoiminta on matalapalkka-ala, mutta tänne tuleville ulkomaalaisille tilanne on toinen.
– Ulkomaisen työvoiman ainoa motiivi lähteä kauas kotimaasta on ansaita mahdollisimman paljon. Työmotivaatio on luonnollisesti korkealla, kun Suomesta saatava palkka riittää hyvin perheen elättämiseen ja jopa elintason merkittävään nostamiseen pitkäksi aikaa, liitto toteaa.
Tilannetta kuvaa liiton mukaan se, että kotimaista työvoimaa käyttävien tilojen kokemusten perusteella työvoimaa on oltava jopa yli kaksinkertainen määrä ulkomaisiin verrattuna.
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto myöntää, että alan palkkaus on suomalaisittain huono.
– Marjatilojen heikkoa palkkaa moititaan aiheesta. Olemme matalapalkka-ala, mutta palkat perustuvat maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen. Suoriteperusteinen työ mahdollistaa toisaalta ahkeralle työntekijälle usein varsin hyvät ansiot.
Liitto muistuttaa, että tuotantokustannukset näkyvät marjojen myyntihinnoissa, joita arvostellaan jo nyt.
– Koska käsin poimittavien marjojen tuotantokustannuksesta työn osuus on 60–70 prosenttia, on työn hinta täysin ratkaisevaa marjojen hinnan muodostukselle.
Marjatilojen kevättyöt ovat käynnissä, ja työvoiman tarve kasvaa päivä päivältä.
Kevään aikana tarve on yli 3 000 henkilöä ja sadonkorjuuvaiheessa noin 15 000 henkilöä. Ylivoimaisesti suurin osa koko maatalouden kausityövoimasta, jopa 80 prosenttia työskentelee marjatiloilla, joissa käsityövaltaisia istutus-, kitkentä- ja sadonkorjuutöitä ei ole toistaiseksi voitu juurikaan koneellistaa, liitto toteaa.
Kevättöihin Suomeen pääsee hallituksen päätöksen mukaisesti 1 500 kausityöntekijää, joista marjatilat saavat vain osan.
– Tarpeeseen nähden määrä on täysin riittämätön, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto toteaa.
Myöskään kesän sadonkorjuutyövoiman maahan pääsystä ei täyttä varmuutta. Liitto kertoo pitävänsä kohtuuttomana kritiikkiä, jonka mukaan marja-ala ei haluaisi käyttää kotimaista työvoimaa.
– Haluamme kyllä, mikäli vakituista työvoimaamme ei maahan päästetä. Osa marjatiloista on jo nyt aloittanut kotimaisen työvoiman rekrytoinnin, osa haluaa katsoa pelin loppuun ulkomaalaisten osalta. Osalle marjatiloista vain ulkomaalainen työvoima on vaihtoehto.
Marjatilojen rakenteet ja toimintatavat ovat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana radikaalisti.
Tilakoko on moninkertaistunut samalla kun tilojen määrä on laskenut. Satokautta ajoitetaan harsojen käytöllä, kasvutunneleilla, lukuisilla eri aikaan kypsyvillä lajikkeilla sekä satotaimilla niin, että poimintakausi avomaallakin on yleisesti kolme kuukautta ja tunneleissa jopa viisi kuukautta, liitto kertoo.
Kun työsuhteet olivat ennen yleensä 1–3 viikkoa, ovat ne nyt 3–9 kuukautta.
– Tilojen voimakas kasvu on ollut mahdollista helposti saatavan ulkomaisen työvoiman ansiosta.