Ukrainan sota on lisännyt vesikauhun leviämisen vaaraa – viranomaiset suosittelevat tiukempia toimia rescue-koirille

Ukrainan sota on lisännyt rabieksen eli vesikauhun riskiä Euroopassa, minkä vuoksi aluehallintovirasto esittää tiukempia vaatimuksia Suomeen tuotaville rescue-koirille. Rescue-koirilla tarkoitetaan esimerkiksi kulkukoiria, jotka päätyvät vaikkapa eläinkotien kautta lemmikeiksi.

Ukrainalaisia kulkukoiria on viety läheisiin eurooppalaisiin maihin suojaan sodalta, kertoo aluehallintovirasto. Koirat on voitu siruttaa vasta sen jälkeen, kun ne ovat lähteneet Ukrainasta.

Tämä on saattanut johtaa siihen, että koirien alkuperäinen lähtömaa jää pimentoon. Ukrainassa rabiestilanne on huono.

Jo nyt rescue-koirat on pitänyt rokottaa rabieksen varalta jo ennen Suomeen-tuontia, ja eläinten on odotettava lähtömaassa kuukauden. Rokotus ei kuitenkaan poista tautia, jos eläin on saanut tartunnan sitä ennen.

Aluehallintovirasto suositteleekin lisäksi, että kuukauden odotusajan jälkeen mitataan koiran vasta-aineet ja koira eristetään vielä lähtömaassa kolmeksi kuukaudeksi. Vasta neljän kuukauden ja riittävien vasta-ainearvojen jälkeen eläin voisi tulla Suomeen.

Suomi on aluehallintoviraston mukaan rabieksesta vapaa, ja viranomaiset ovat jo aiemmin esittäneet huolensa tuontikoirien tautiriskeistä. Ruokaviraston vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan noin kolmasosalta Suomeen tuoduilta koirilta puuttui rabiessuoja, vaikka rokotustodistuksessa sen väitettiin olleen kunnossa.

Oireiseksi ehtinyt rabies aiheuttaa eläimelle kuoleman. Tauti voi tarttua myös ihmisiin.

Tällä hetkellä Ukrainasta Suomeen omistajiensa kanssa saapuvat lemmikkieläimet voivat sodan vuoksi tulla maahan, mutta eläinpakolaisten on käytävä eläinlääkärillä kolmen päivän kuluessa maahantulosta. Tämä poikkeus ei koske löytöeläimiä, muistuttaa aluehallintovirasto.