Ukrainan sodasta syntynyt ruokakriisi uhkaa sysätä monet maat nälänhädän kouriin – jo yksi kymmenestä on aliravittu

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan on pannut aluille historiallisen suuren ruokakriisin, sillä erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa monet valtiot ovat riippuvaisia Mustanmeren kautta virranneesta viljasta. Ukrainan sota iski valmiiksi heikkoon tilanteeseen, kertoo Yhdistyneiden kansakuntien (YK) keskiviikkona julkaistu globaali ruoka- ja ravitsemusraportti SOFI 2022.

Raportin mukaan yksi kymmenestä ihmisestä (9,8 %) kärsi aliravitsemuksesta vuonna 2021. Viime vuonna nälkää näki jopa 828 miljoonaa ihmistä. Määrä kasvoi pandemian alusta lähtien noin 150 miljoonalla.

–  Nämä ovat masentavia lukuja ihmiskunnan kannalta. Loittonemme yhä kauemmas tavoitteesta hankkiutua eroon nälästä vuoteen 2030 mennessä, kommentoi tiedotteessa IFAD:n puheenjohtaja Gilbert F. Houngbo.

Raportin tekivät YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, Kansainvälinen maatalousrahasto IFAD, lastensuojelujärjestö Unicef, Maailman ruokaohjelma WFP ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Tuontiviljasta riippuvaisissa maissa väestö on erityisen haavoittuvaista hintapiikeille, sillä näissä maissa tyypillisesti ihmisten tuloista suuri osa menee suoraan ruokakuluihin.

–  Selvitäkseen ruoan hintapiikeistä he joutuvat vähentämään syömänsä ruoan määrää tai laatua. Tässä mielessä Ukrainan sota heittää varjonsa ruokaturvallisuuden ylle monissa maissa, kertoo STT:lle sähköpostitse FAO:n tilastotieteellisen osaston johtaja Jose Rosero Moncayo.

Sota on nostanut myös vakavan aliravitsemuksen hoidossa käytettävien ravintovalmisteiden hintoja. YK:n mukaan sodan lisäksi ilmaston lisääntyvät ja voimistuvat ääri-ilmiöt aiheuttavat vaikeuksia erityisesti köyhissä maissa.

–  Aliravitsemuskriisin vertaansa vailla oleva mittakaava vaatii ennennäkemätöntä vastausta. Meidän on tuplattava pyrkimyksemme sen varmistamiseksi, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset saavat ravitsevaa, turvallista ja edullista ruokaa, kommentoi tiedotteessa Unicefin pääjohtaja Catherine Russell.

Ukrainan sodan varjossa ruokatilanteeseen tuskin saadaan helpotusta lähitulevaisuudessa, raportin tekijät varoittelevat.

–  On todellinen vaara, että lähikuukausina nämä numerot kipuavat vielä korkeammalle. Globaalit piikit ruoan, polttoaineen ja lannoitteiden hinnoissa Ukrainan kriisin seurauksena uhkaavat sysätä useita maita nälänhädän kouriin. Seurauksena nähdään globaalia epävakautta, nälkäkuolemia sekä massasiirtolaisuutta, joiden suuruusluokkaa ei ole ennen nähty. Meidän on toimittava nyt, jotta voimme välttää tämän lähestyvän katastrofin, kommentoi WFP:n pääjohtaja David Beasley.

Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä nälkää näkee noin 670 miljoonaa eli 8 prosenttia maailman väestöstä. Osuus olisi sama kuin vuonna 2015, jolloin YK otti tavoitteekseen nälän hävittämisen vuoteen 2030 mennessä osana Agenda 2030 -ohjelmaansa.

Viime vuosien raporteissa on myös ryhdytty mittaamaan sitä, kuinka suurella osalla maapallon väestöstä ei ole varaa terveelliseen ja täysipainoiseen ruokavalioon, vaikka he eivät kärsisikään varsinaisesta aliravitsemuksesta. Tuoreimmat tiedot tästä ovat vuodelta 2020, jolloin 42 prosentilla ihmisistä varat eivät riittäneet terveelliseen ruokaan. Osuus kasvoi edellisvuodesta yli 3 prosenttiyksiköllä.