Tutkimus: Enemmistö suomalaisista haluaisi puhua parempaa ruotsia – Kanssakäyminen yli kielirajojen vajavaista
Ikä, sukupuoli, tuttavuussuhteet, koulutus ja oma kielitaito vaikuttavat tuoreen tutkimuksen mukaan siihen, miten suomenkieliset suhtautuvat ruotsin kieleen.
Suomenkielisten selvä enemmistö suhtautuu ruotsin kieleen yleisellä tasolla myönteisesti ja haluaisi osata ruotsia paremmin.
Vaikka suomenkielisten ja ruotsinkielisten väleissä ei nähdä suuria ongelmia ja ristiriitoja, ne eivät ole kuitenkaan täysin mutkattomat: 48 prosenttia arvioi suhteet vaihteleviksi.
Ennakkoluulot ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan vahvistuvat niiden joukossa, jotka eivät tunne lainkaan ruotsinkielisiä ja joiden oma kielitaito on heikko.
– Yksikertaisin tapa vaikuttaa asenteisiin tuntuisikin olevan se, että lisätään runsaasti kanssakäymistä kieliryhmien välillä, ajatuspaja e2:n tutkija Ville Pitkänen sanoo.
Pitkänen julkisti tiistaina kollegansa Jussi Westisen kanssa tutkimuksen Puhut sie ruotsia? – tutkimus suomenkielisten asenteista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin.
Tutkijat päättelevät, että valmiutta nykyistä tiiviimpään vuorovaikutukseen on eri puolilla maata lähes kaikissa kansalaisryhmissä.
Vastaajista 69 prosenttia haluaisi osata ruotsia nykyistä paremmin ja 58 prosenttia voisi ajatella panevansa lapset kaksikieliseen kouluun.
Toisaalta liki puolet oli sitä mieltä, että ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa julkisia varoja.
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta pitää ruotsin kieltä kiinteänä osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Nuorimmat ikäluokat eivät kuitenkaan suhtaudu ruotsin kieleen yhtä myönteisesti kuin vanhemmat ikäpolvet ja erityisesti tämä näkyy suhtautumisessa ruotsin kielen viralliseen asemaan. Naiset suhtautuvat ruotsin kieleen miehiä myönteisemmin.
Perussuomalaisten suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin on kaikilla mittareilla kielteisempää kuin muiden puolueiden kannattajien, mukaan lukien puolueesta irtautuneiden sinisten.
Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n kannattajat muistuttavat toisiaan useimmissa kysymyksissä ja edustavat hyvin keskimääräistä vastaajaa.
40 prosentilla suomenkielisistä ei ole lainkaan kontakteja ruotsinkielisiin tai ruotsin kieleen.
Huomionarvoista tutkimuksessa on, että 40 prosentilla suomenkielisistä ei ole lainkaan kontakteja ruotsinkielisiin tai ruotsin kieleen.
– Ymmärrys ruotsin kieltä kohtaan horjuu erityisesti miesten, perussuomalaisten kannattajien sekä alemman koulutuksen tai ammatillisen koulutuksen omaavien henkilöiden keskuudessa, tutkimusta kommentoi ajatuspaja Magman Nils Erik Forsgård.
e2:n johtaja Karina Jutila kaipaa suomen- ja ruotsinkielisten lähentäjäksi muun muassa kielikylpyjä ja opiskelijavaihtoa.
Aikuisten puutteellista ruotsin kielen taitoa voitaisiin Jutilan mukaan parantaa vaikkapa työpaikkojen vuorovaikutustilanteilla, kuten juttelulla lounastauoilla tai työmatkoilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten suomalaisten suhtautumista ruotsiin ja ruotsinkielisten yhteiskunnalliseen asemaan.
Tutkimustulokset perustuvat 3 153 henkilön vastauksiin. Otos edustaa suomenkielistä aikuisväestöä ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelilla 2.–28.8.2017. Analyyseistä ja tutkimusraportista vastaa e2.