Tutkijat: Iranin poikkeuksellinen tunnustus lentoturmasta estää todennäköisesti pahempaa kriisiä puhkeamasta

Iran valitsi toisenlaisen linjan kuin Venäjä, joka kiistää yhä osallisuutensa malesialaiskoneen alasampumiseen Itä-Ukrainassa
Lentoturma

Se, että Iran otti vastuun ukrainalaiskoneen alasampumisesta liennyttää jännitteitä Iranin ja muiden maiden välillä sekä ehkäisee diplomaattisen kriisin syntyä, asiantuntijat arvioivat.

Iranin asevoimat myönsi lauantaina ampuneensa konetta vahingossa ohjuksella. Keskiviikkona tapahtuneessa turmassa kuoli 176 ihmistä.

Vallankumouskaartin komentaja kertoi, että ohjuksen laukaisija luuli Boeing 737 -matkustajakonetta risteilyohjukseksi.

– Iranin asevoimat olivat valmiustilassa, sillä ne odottivat mahdollista Yhdysvaltain vastausta Iranin juuri tekemiin iskuihin amerikkalaistukikohtia vastaan Irakissa. Ohjusten kanssa on ennenkin sattunut vastaavia vahinkoja samantyyppisissä tilanteissa, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tutkija Tytti Erästö kommentoi STT:lle sähköpostitse.

Tapausta on verrattu malesialaiskoneen alasampumiseen Itä-Ukrainassa vuonna 2014.

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan malesialaiskonetta ammuttiin Venäjän asevoimien ilmatorjuntaohjuksella, mutta Venäjä on kiistänyt osallisuutensa ja kieltäytynyt luovuttamasta epäiltyjä.

Iranin tunnustusta on kiitelty ja pidetty poikkeuksellisena nykyisessä maailmantilanteessa.

– Venäjän linja malesialaiskoneen tapauksessa lisäsi entisestään epäluottamusta sen ja lännen välillä. Se, että Iran otti nyt vastuun tästä vahingosta, varmasti ehkäisee samantyyppisen, koneturmaa koskevan diplomaattisen kriisin syntyä Iranin ja muiden maiden välillä, Erästö katsoo.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Mariette Hägglundin mukaan Iran päätti ottaa vastuun tapauksesta jo alkuvaiheessa todennäköisesti siksi, että se haluaa liennyttää mahdollisia seurauksia.

– Totuus olisi joka tapauksessa tullut ilmi jossain vaiheessa. Päätökseen vaikutti varmasti myös kansainvälinen paine, koska kuolonuhreista monet olivat muiden maiden kansalaisia, Hägglund sanoo.

Tutkijoiden mukaan turma osoittaa, kuinka sotilaalliset jännitteet lisäävät riskiä vaarallisista virhearvioista. Monet muistavat myös, kuinka vuonna 1988 Yhdysvallat ampui vahingossa alas iranilaisen matkustajakoneen Iranin ja Irakin välisen sodan aikana. Kaikki koneen 290 matkustajaa kuolivat.

Hägglundin mukaan koneen alasampuminen on Iranin hallitukselle paha isku sisäpoliittisesti. Turmassa kuolleista suuri osa oli Iranin omia kansalaisia.

Aiemmin iranilaisten suuttumus kohdistui Yhdysvaltoihin, koska se tappoi kuun alussa vaikutusvaltaisen iranilaiskenraalin Qassem Suleimanin. Hägglundin mukaan nyt tunnelmat Iranissa ovat muuttuneet, ja monet ovat vihaisia omalle hallitukselleen.

– Iranilaiset haluavat tietää, kuka yritti piilotella turman syytä ja miksi. Kuulemma jopa myös Iranin parlamentin jäsenet ovat arvostelleet sitä, miten asiaa on hoidettu, Hägglund sanoo.

Yhdysvaltojen ja Iranin tilanne vaikuttaa hieman rauhoittuneen, mutta nähtäväksi jää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Irakissa jotkut Iranin tukemat shiiaryhmät ovat jo ilmoittaneet, että haluavat iskeä Yhdysvaltoja vastaan ja kostaa (Suleimanin kanssa samassa iskussa kuolleen) Abu Mahdi al-Muhandisin kuoleman.

– Toisaalta esimerkiksi (irakilainen vaikutusvaltainen shiiajohtaja) Muqtada al-Sadr on käskenyt shiiajoukkoja rauhoittumaan ja toistaiseksi odottamaan Yhdysvaltojen seuraavia toimia Irakissa, Hägglund toteaa.