Tutkija: Venäjän vaisu äänestysinto voi johtaa uudistuksiin
Jos Venäjän parlamenttivaalien virallinen äänestysprosentti jää alle 50:n, se on iso asia, sanoo tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Alustavien tietojen mukaan vain noin 48 prosenttia äänestäjistä kävi uurnilla. Se on selvästi vähemmän kuin viime vaaleissa.
– Vaaleja käytetään usein vallan legitimoimiseen Venäjällä – pystytään näyttämään, että vallassa olevalla järjestelmällä on kansan vankka tuki. Jos alle puolet käy äänestämässä, se kertoo hyvin paljonkin siitä, mitä venäläiset omasta järjestelmästä ajattelevat.
Smithin mukaan nähtäväksi jää mikä on reaktio, lähdetäänkö puoluejärjestelmää laittamaan kokonaan uusiksi, esimerkiksi hakemaan kaksipuoluejärjestelmää, josta on puhuttu useita vuosia.
– Jotain pitää muuttua, jotta kansa pysyy tyytyväisenä.
Jotain pitää muuttua, jotta kansa pysyy tyytyväisenä.
Hanna Smith
Vaalitulos sinällään on Smithin mukaan hyvin odotettu, kuten kaksissa viime vaaleissakin. Yhtenäinen Venäjä on vaalien iso voittaja.
– Venäjän vaalien juttu ei olekaan se vaalitulos vaan hyvin pitkälle itse prosessi ja mitä sen jälkeen tapahtuu, Smith korostaa.
Vaalivilppiä raportoitiin myös näissä vaaleissa, mutta aikaisempaa vähemmän.
Vaikka tulos onkin odotettu, Smithin mukaan ei voida sanoa, että mikään ei muutu.
– Venäjällä aina jokin muuttuu, kysymys on siitä, mihin suuntaan. Jokaisen duuman vaalin jälkeen on tapahtunut jotakin uutta.
Tämän vuoden vaaleissa erityispiirteenä ovat olleet takaisin otetut henkilölistat: puolet paikoista täytetään näiltä listoilta. Vaikka tavoitteena oli antaa demokraattisempi mielikuva, Smithin mukaan nyt näyttäisi siltä, että valtapuolue pystyisi juuri näiden listojen avulla saamaan kahden kolmasosan enemmistön duumaan.
Vuoden 2011 vaaleja seurasivat isot mielenosoitukset. Smithin mukaan nyt niitä ei kukaan odota – ei tosin odottanut viimeksikään. Tutkija kuitenkin korostaa, että edellisvaalien jälkeen säädetyt lait voivat vaikuttaa mielenosoitushalukkuuteen.
– Tänä päivänä mielen osoittaminen Venäjällä maksaisi paljon enemmän: sakkoja, vankilatuomioita, pidätyksiä.
Mielenosoitusten sijaan tehdään se mikään voidaan, eli ollaan passiivisesti oppositiossa, ei anneta kannatusta kenellekään.
Varsinainen oppositio saattaa vaaleissa jäädä muutamaan henkilölistoilta tulevaan paikkaan, jos edes niihin. Vaikka puhutaan opposition hajanaisuudesta, ongelma Smithin mukaan on, että järjestelmä ei salli opposition edes testata itse itseään.
Venäjällä äänestetään presidentistä vuonna 2018. Vaikka tämä vaali on henkilökysymys, Venäjällä varmasti mietitään duuman vaalien valossa, miten kokonaisuus hoidetaan niin, että vaalit vaikuttavat demokraattiselta, Smith sanoo.