Tutkija vaalituloksesta: Protesti kanavoituu eri suuntiin, joita on vaikea sovittaa yhteen

Eduskuntavaalien tulos ilmentää menneeseen hallituskauteen kohdistuvaa protestia, jolla ei kuitenkaan ole yhtä selkeää suuntaa, arvioi erikoistutkija Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Protestiäänet kanavoituivat yhtäältä vasemmistoon ja vihreisiin ja toisaalta perussuomalaisiin, jolloin lopputulos on vahvasti kahtiajakautunut.

– Näitä kahta näkemystä ja suuntaa voi olla hyvin vaikea sovittaa samaan hallitukseen, Karimäki sanoo STT:n haastattelussa.

Hallitustunnustelut käynnistyvät nyt niukasti suurimmaksi puolueeksi yltäneen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla. Rinne on pitänyt mieluisina hallituskumppaneina vihreitä ja vasemmistoliittoa ja arvioinut, että enemmistöhallitukseen tarvitaan lisäksi kokoomus tai keskusta.

Karimäki uskoo, että keskusta on murskatappiostaan huolimatta edelleen potentiaalinen hallituskumppani.

– Keskustan tappio on totta kai merkittävä, mutta toisaalta keskustan piiristä ei ole kuultu vielä sitä, mitä ehkä aiemmissa vaaleissa merkittävän tappion kohdannut puolue on usein jo tässä vaiheessa todennut, että nyt on aika vetäytyä oppositioon. Siinä mielessä voi ajatella, että keskusta edelleen pitää auki mahdollisuutta olla keskusteluissa mukana.

Perussuomalaisten istuttaminen hallituskoalitioon edellyttäisi paljon yhteensovittamista eri näkemysten välillä.

– Käytännössä kaikki muut puolueet ovat vähintäänkin ilmaisseet tietyn varauksen suhteessa perussuomalaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön, Karimäki muistuttaa.

Äänestäjien muutoshalu kanavoitui tutkijan mukaan osin myös siihen, että moni päätyi äänestämään naisia ja nuoria ehdokkaita. Naisten osuus kasvaa alustavan tuloksen mukaan 92 edustajaan. Samalla valittujen edustajien keski-ikä näyttää hieman laskevan.

Naisten historiallisen suuren määrän lisäksi Karimäki pitää merkillepantavana suurten puolueiden erojen kaventumista.

– Onhan se ennenkokematonta, että vaalivoittajan kannatus on merkittävästi alle 20 prosentin ja kolme isointa puoluetta ovat kaikki 17 prosentin sisällä. Ei tällaista tilannetta ole aiemmin nähty.

Myös vihreiden vahva menestys pistää vaalituloksessa tutkijan silmään. Puolue onnistui viimein ylittämään eduskuntavaaleissa 10 prosentin kannatuksen. Vihreät sai 11,5 prosentin kannatuksella 20 kansanedustajaa eli viisi enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Äänestysaktiivisuuden nousu näissä vaaleissa näytti Karimäen mukaan hyödyttävän ensisijassa perussuomalaisia, jotka ottivat ison kirin vaalipäivän äänissä.

Vaalien alla tehtyjen kannatuskyselyiden perusteella keskustan kannattajat puolestaan saattoivat protestoida jäämällä kokonaan kotiin.