Tutkija: Turkin tapahtumat voivat synnyttää pakolaisaallon

Turkin epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkimainingit voivat aiheuttaa tarvetta merkittävään maanpakoon Turkin omien kansalaisten keskuudessa.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen tutkija Halil Gürhanli.

Gürhanli ennustaa, että Turkin konservatiivisen ja islamistisen hallinnon pyrkimys pönkittää valta-asemaansa ei rajoitu pelkästään vallankumousta valmistelleiden ”puhdistamiseen”.

Asenteet kovenevat. Puheet kuolemanrangaistuksen palauttamisesta eivät helpota ainakaan erilaisten vähemmistöjen asemaa kansakunnan hierarkiassa.

– Mitä tapahtuu muita uskontoja tunnustavien tai esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajien kohtelussa? Monille turkkilaisille voi tulla pakottava tarve lähteä maasta, hän otaksuu.

Mitä tapahtuu muita uskontoja tunnustavien kohtelussa?

Halil Gürhanli

Halil Gürhanlin mukaan Turkin EU-jäsenyysneuvottelut ja erityisesti haaveet viisumivapaudesta EU-maihin kokivat kovan kolauksen viime viikonvaihteen tapahtumien takia.

– Ei viisumivapauden saavuttaminen edelleenkään mahdotonta ole, mutta merkittävästi se tulee viivästymään. Kokonaan toinen juttu on se, kuinka innokas Turkki on jatkossa sitä vaatimaan, tutkija arvioi.

Kyse on myös EU:n ja Turkin solmiman pakolaissopimuksen tulevaisuudesta. Hyvin käynnistynyt pakolaisvyöryn hallinta ei ole jatkossa enää itsestäänselvyys.

– EU-maille sopimuksen tärkein anti on turvallisuus. Nizzan terrori-iskun osuminen samaan viikonvaihteeseen oli todella huono asia yleisen turvallisuuden kannalta, Gürhanli harmittelee.

Viimeaikaisiin tapahtumiin peilaten onkin hyvin ymmärrettävää, että EU:n ja Turkin suhteiden lämpenemisessä voi olla edessä aikalisä.

– Minä en haluaisi olla se Ranskan tai Saksan ministeri, joka hätiköiden tekee oman maan turvallisuutta vaarantavia päätöksiä.

Euroopan unionin laajentumisesta vastaavana komissaarina 2004–2009 toimineen elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mielestä eurooppalaisella diplomatialla on Turkkia kohtaan näytön paikka.

– On annettava selvä viesti siitä, että koston kierre johtaisi EU-suhteen jäätymiseen. Vaikka jäsenyysneuvottelut ovat heikossa hapessa, niin ei keskinäisiä suhteita kannattaisi päästää selkkauksen seurauksena kokonaan jäihin. EU ja Turkki tarvitsevat jatkossakin toisiaan, hän painottaa.

Asiallisten Turkki-suhteiden merkitys on Rehnin mukaan näkynyt konkreettisesti Suomessa asti.

– EU:n ja Turkin välisellä sopimuksella saatiin pakolaisvyöry taittumaan. Ja se sopimus on edelleen voimassa, hän muistuttaa.

Uhkakuvien maalailun sijaan Rehn haluaa lähestyä Turkki-kysymystä rakentavan vuoropuhelun kautta.

– EU:n ulkoministerikokouksen kannanotto antoi mielestäni hyvin selkeän signaalin. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa tulee kunniottaa. Sotilasvallankaappaukset ja puheet kuolemanrangaistuksista eivät siihen yhteyteen kuulu.

– Onneksi myös Turkin muut puolueet, valtaa pitävää AKP:ta lukuun ottamatta, ovat tuominneet viime aikojen tapahtumat.

Rehn ei halua lähteä yksityiskohtaisesti ruotimaan, miksi Turkin välillä lupaavalta näyttänyt demokratiakehitys on ottanut viime vuosina takapakkia.

– Taustalla on pitempiaikaisia maan sisäisiä jännitteitä, jotka nyt ovat purkautuneet. Sama koskee EU:n ja Turkin välisiä suhteita. Kaikki EU-maat eivät ole aina sitoutuneet johdonmukaisesti aiempiin yhteisiin päätöksiin jäsenyysneuvotteluista.

– Mutta mikään ei oikeuta sotilasvallankappausta eikä autoritääristä käännettä poliittisessa järjestelmässä.