Tutkija: "EU mennyt kansallisvaltiokeskeisempään suuntaan"

EU-tutkijan mukaan EU:n eilinen huippukokous Bratislavassa linjasi painopisteet, joihin unionin tulisi keskittyä.

– Ne ovat maahanmuuttoon ja pakolaiskriisiin keskittyvät kysymykset, eli rajavalvonta ja muuttoliikkeet Euroopan sisällä ja toisaalta sitten terrorismin torjunta ja mahdollinen puolustusyhteistyö, joka on lähtenyt Saksan ja Ranskan aloitteesta, tutkijatohtori Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta sanoo.

Talouden osalta Bratislavan kokous ei Miettisen mielestä tarjonnut yllätyksiä.

– Kokous osoitti, miten eri linjoilla pohjoisen ja etelän maat näissä kysymyksissä edelleen ovat, hän kiteyttää.

Jo ennen Bratislavan kokousta muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel korosti, että unioni on syvässä kriisissä.

Synkimmissä arvioissa Bratislavaa pidettiin jopa lähtölaukauksena unionin lopulliselle hajoamiselle.

– EU:n hajoamisesta ei voida puhua, mutta jos pitkällä tähtäimellä näkemyserot talouspolitiikasta kärjistyvät, sillä on vaikutuksia talous- ja rahaliiton tulevaisuuteen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monet maat pitävät EU:ta nimenomaan turvallisuusunionina, Miettinen sanoo.

– Euroopan unioni on ylipäänsä mennyt kansallisvaltiokeskeisempään suuntaan. Puheet vallan keskittymisestä Brysseliin ovat perusteettomia, Miettinen pohtii.

Lääkkeeksi EU:n huteraan tilaan tutkija tarjoaa voimakkaampaa sitoutumista unionin yhteiseen politiikkaan.

– Tarvitaan enemmän yhteisiä ratkaisuja useammalla politiikan alalla.

– Esimerkiksi kysymys sisämarkkinoista tulisi sitoa vahvemmin muihin politiikkalohkoihin. Jos maa ei halua edistää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, miksi sen tulisi hyötyä täysimääräisesti sisämarkkinoista? Miettinen kysyy.

 Miettisen mukaan pelot Euroopan eristäytymisestä omaksi linnakkeekseen ovat osin oikeutettuja.

– EU:n ja Turkin sopimus on tästä varoittava esimerkki. Olemme hyväksyneet järjestelyn, jossa me palautamme ihmisiä olosuhteisiin, joihin emme itse missään olosuhteissa matkustaisi, tutkija sanoo.

– Euroopan unionin lähialuepolitiikka oli vielä kymmenen vuotta sitten todella vahva politiikan ala. Ajateltiin, että EU voi toimia aktiivisesti vakauttavana voimana lähialueilla. Pakolaiskriisi ja Ukrainan kehityskulku ovat merkinneet käännettä toiseen suuntaan. Nyt halutaan turvata vakaus vetämällä tiukat muurit ja vahvistamalla turvallisuutta EU:n ulkorajoilla. Naapuruuspolitiikasta on siirrytty vahvempaan rajapolitiikkaan.