Tutkija ennustaa hyytävää takatalvea Saksan talousmahdille jo etuajassa: "Kilpailukyky ja poliittinen painoarvo menetetty, energiakriisi johtamassa säännöstelyyn"
Uutiset Saksan talousmahdin romahtamisesta ja orastavasta energiakriisistä ovat nousseet vakavaksi puheenaiheeksi koko EU:n alueella.
Otsikot kuten ”jäätävä varoitus” ja ”jättimäinen shokki” kuvaavat Saksan tilannetta tällä hetkellä ihan konkreettisesti, vahvistaa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.
Saksan taloudellinen menestys ja kehuttu kilpailukyky ovat perustuneet Ronkaisen mukaan turhankin paljon juuri Venäjältä tuodun kaasun varaan.
– Halpa tuontienergia on keskeinen elementti sille, että Saksasta on tullut Euroopan talousveturi. Erityisesti raskas teollisuus on hyötynyt edullisesta energiasta, hän arvioi.
Tutkijan mielestä Saksan hankkima kilpailukykyetu alkaa olemaan nyt menetetty Ukrainan sodan aiheuttamien toimien seurauksena.
– Venäjä on käyttänyt tilaisuutta nyt häikäilemättä hyväkseen. Nordstream 1:n kapasiteetti on puristettu 20 prosenttiin normaalista ja Venäjän huoltotöiksi ilmoittamat toimenpiteet vaikeuttavat kaasun tuontia entisestään. On mahdollista että ne voivat sulkeutua kokonaan, hän painottaa.
Jos ja näillä näkymin kun varastoja ei saada täytettyä mahdollisimman pian, uhkaa Saksaa talven kynnyksellä pahemman luokan energiakriisi.
Ronkainen ei keksi nopeaa keinoa, millä saksalaiset pystyisivät tuontienergiansa korvaamaan.
Koko EU:n tasolla maakaasun osuus on 40 prosenttia kaikesta energiantarpeesta ja Saksa on ollut sen tuonnista riippuvainen jo pitkään.
Tärkeiden vesiväylien kuten esimerkiksi Rein-joen kuivuminen puolestaan hankaloittaa korvaavien energiamuotojen edellyttämiä kuljetustarpeita.
– Jos varastoja ei saada täyteen talveen mennessä, edessä on väistämättä energian säännöstely. Tehtaita joudutaan sulkemaan ja talvi nostaa energianhintaa väistämättä Saksassakin, tutkija ennustaa.
Asiantuntija korostaa, että Euroopan energiamarkkinat ovat tällä hetkellä täysin sekaisin.
– Edes Ranskan ydinvoimalat eivät pysty tilannetta millään lailla pelastamaan. Jopa maan pääministeri antoi juuri äskettäin lausunnon, että energiaa pitää alkaa säännöstelemään.
EU-maiden yhteisesti valmistelemia hätätoimia eli lähinnä sähkön hinnan irrottamista jollakin konstilla kaasun hinnoittelusta odotetaan hartaasti monessa eri jäsenmaassa.
Antti Ronkaisen mukaan yksi merkittävä seuraus tilanteesta on myös EU-maiden sisäisen nokkimisjärjestyksen muuttuminen.
– Saksan taloustilanteen myötä maan poliittinen painoarvokin on tipahtanut. Esimerkiksi Kreikan kriisin aikoihin Saksa käytännössä päätti toimenpiteistä. Näin ei ole enää, tutkija muistuttaa.