Turvallisuustilanne saa nuoria lykkäämään lasten hankintaa
Maailman turvallisuustilanne on saanut joka kolmannen nuoren siirtämään lapsihaaveitaan myöhemmälle tai luopumaan niistä kokonaan, selviää Nuorisoala ry:n teettämästä kyselytutkimuksesta.
Naiset kertoivat useammin lykkäävänsä lapsihaaveitaan turvallisuustilanteen vuoksi. Ikäryhmistä turvallisuustilanne oli vaikuttanut eniten 25–30-vuotiaiden perheenlisäyssuunnitelmiin.
Valtaosa suomalaisnuorista uskoo, että Suomen turvallisuustilanne heikkenee viiden vuoden sisällä. Miehistä näin uskoo noin 80 prosenttia ja naisista reilut 90 prosenttia.
Miesten keskuudessa mielipiteet jakaantuivat enemmän. Miehet olivat enemmistössä sekä niissä vastaajissa, jotka arvioivat tilanteen heikkenevän merkittävästi että niissä, jotka eivät usko turvallisuustilanteen heikkenevän lainkaan.
Ikäryhmistä turvallisuustilanteen heikkenemiseen uskoivat eniten 20–24-vuotiaat.
Suhtautuminen Suomen turvallisuustilanteeseen kulki kyselyn vastauksissa käsi kädessä perheen perustamiseen liittyvien ajatusten kanssa.
Ne, jotka olivat vastanneet uskovansa täysin siihen, että Suomen turvallisuustilanne heikkenee, olivat myös useimmiten vastanneet siirtäneensä lapsien hankintaa tai luopuneet ajatuksesta kokonaan.
Vastaavasti taas ne, jotka eivät allekirjoittaneet turvallisuustilanteen heikkenemistä, eivät myöskään useimmiten kokeneet tilanteen vaikuttavan lapsihaaveisiinsa mitenkään.
Euroopan turvallisuustilanteen parantamiseksi naiset toivoivat useimmiten diplomatian ja rauhan edistämistä. Vaihtoehdon oli valinnut reilut 60 prosenttia naisista ja yli 40 prosenttia miehistä.
Miehillä suosituin vastaus oli EU:n yhteisen puolustuksen vahvistaminen: sitä toivoi heistä lähes puolet. Naisista hieman yli puolet toivoi samaa.
Miehet taas olivat enemmistönä niissä, jotka toivoivat yhteistyön lisäämistä puolustusliitto Naton kanssa sekä muiden maiden kannustamista Suomen kaltaiseen asevelvollisuusmalliin.
Ikäryhmien ratkaisuehdotuksissa eniten jakaumaa oli EU:n yhteisessä puolustuksessa, kyberturvallisuuden panostuksissa ja Nato-yhteistyössä.
EU-puolustuksen suosio kasvoi jyrkästi iän myötä. Ajatusta kannatti joka kolmas 15–17-vuotias, kun taas 25–30-vuotiailla luku oli jo lähes 60 prosenttia.
Iän myötä myös kyberturvallisuuden merkityksen katsottiin kasvavan. Nato-yhteistyössä kehitys oli päinvastainen: nuoremmat kannattivat sitä vanhempia enemmän.
Norstat Finland Oy:n tekemään kyselyyn vastasi noin 1 000 suomalaista 15–30-vuotiasta nuorta.