USA:n välivaalit voivat poikia jälkipuintia tuomioistuimissa, mutta presidentti Trumpille asia ei suoranaisesti kuulu

Presidentti Donald Trump on kylvänyt jo etukäteen epäluuloa Yhdysvaltain välivaalien rehellisyydestä ja jopa luvannut miljoonan dollarin palkkion vaalivilpin paljastamisesta. Jos demokraattien ennustettu vaalivoitto toteutuu, Trump voi julistaa vaalit epärehellisiksi, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta ryhtyä itse haastamaan tulosta oikeudessa, muistuttaa tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista.

Sen sijaan Trump voi käyttää asemaansa ja julkisuuttaan painostaakseen asianosaisia eli vaalitappion kärsineitä republikaaneja ryhtymään oikeustoimiin.

– Trump lähtee siitä, että samassa puolueessa olevien pitää olla hänelle uskollisia siihen pisteeseen saakka, että he ovat valmiita muuttamaan vaalien tulosta kansan tahdon vastaiseksi, Lindén kuvailee.

Vaalituloksen pitää tietysti olla melko tasaväkinen, että tällaiseen kannattaa ryhtyä.

– Kyllä niitä oikeusjuttuja varmaan jokin määrä nähdään, Lindén arvioi.

Hän kuitenkin uskoo, että vaalit saadaan ensi tiistaina pidettyä ja uusi kongressi valittua.

Presidentinvaaleista poiketen kongressin vaalien tulosta ei vahvisteta kongressissa vaan osavaltioissa. Vanhan kongressin työ loppuu joka tapauksessa puolenpäivän aikaan 3. tammikuuta, olipa vaalien tuloksesta kiistaa tai ei.

Trumpin oikeusministeriö tosin on jo yrittänyt jotain ennen näkemätöntä haastamalla etukäteen Alaskan senaattorinvaalin tuloksen, jos demokraattien Mary Peltola voittaa. Peltolan vastaehdokkaana on kaksi Dan Sullivania, joista toinen on New York Timesin mukaan Peltolan kampanjan rekrytoima hämäysehdokas.

Lindénin mukaan samannimisten ehdokkaiden rekrytoiminen on sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa ennenkin käytössä ollut vaalivilppikeino. Oikeusministeriö on kuitenkin heikoilla väittäessään olevansa tapauksessa asianosainen. Myöskään New York Times ei ole löytänyt tutkimuksissaan mitään rikokseen viittaavaa Alaskan tapauksessa.

Trumpin miljoonan dollarin ilmiantopalkkio sen sijaan kuulostaa Lindénin mukaan itsevaltaisista maista tutulta naapurikyttäykseen yllyttämiseltä. Lupaus voi toki tuottaa paljonkin vilppiepäilyjä selvitettäväksi, varsinkin jos ilmiannon tekijälle ei tule mitään seuraamuksia perättömistä väitteistä.

– On olemassa se Trumpin uskollinen kannattajakunta, joka on valmis tekemään tosi paljon ihan vain siksi, että Trump pyysi, Lindén muistuttaa.

Yhdysvallat ei poikkeuksellisesti kutsunut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vaalitarkkailijoita seuraamaan välivaaleja, ja kotimaasta puolueetonta vaalitarkkailua on Lindénin mukaan turha etsiä.

– Trump ja hänen tukijansa ovat määritelleet demokratiaa uusiksi niin, että on muuttunut ihan kirjaimellisesti mahdottomaksi puhua vaalivilpistä tai vaalien rehellisyydestä sellaisella tavalla, että kummankin puolueen kannattajat olisivat asiasta samaa mieltä, Lindén muotoilee.

Hätätilan julistaminen vaalipäivänä tai muu äänestämään pääsemisen sabotointi taas voisi olla Trumpille riskialtista, sillä moni on jo äänestänyt ennakkoon, ja mediatietojen mukaan ennakkoäänestäminen on ollut suositumpaa demokraattien keskuudessa, Lindén sanoo.

Välivaaleissa valitaan koko edustajainhuone ja kolmasosa senaatista. Lindén varoittaa muutoksen odottajia liiasta toiveajattelusta.

Liittovaltion mittakaavassa demokraattien kannatus on kyselyissä kiistatta republikaaneja suurempaa, mutta se ei tarkoita, että voimasuhteet kongressissa noudattavat lopulta samaa suhdelukua.

Senaatin kannalta tärkeimmät taistot käydään muutamissa vaa’ankieliosavaltioissa. Demokraattien asemaa heikentää edustajainhuoneen vaalissa lisäksi se, että republikaanit ovat onnistuneet ”gerrymanderoimaan” eli piirtämään vaalipiirien rajoja uusiksi itselleen edullisella tavalla.

– Senaatin osalta on paljon yltiöoptimismia. Demokraattien on tosi, tosi vaikea saada sitä haltuunsa. Heidän pitäisi voittaa melkein jokainen kisa, jossa heillä on jonkinlainen voitonmahdollisuus, Lindén sanoo.

Edustajainhuoneen siirtyminen demokraateille sen sijaan vaikuttaa todennäköiseltä, mutta sielläkin puolue jää kauaksi kahden kolmasosan enemmistöstä, jolla edustajainhuone voisi oikeasti panna kapuloita Trumpin rattaisiin.

Ulkopolitiikassa Yhdysvaltain presidentti saa tunnetusti toimia varsin vapaasti, mutta Lindénin mukaan maailma ei mullistu myöskään sisäpolitiikassa, vaikka koko kongressi vaihtaisi väriä. Trump kun ei ole tähänkään saakka pyrkinyt hallitsemaan yhteistyössä kongressin kanssa eikä ole aina edes noudattanut sen säätämiä lakeja, Lindén muistuttaa.

Virkarikostutkintoja ja syytteitä Trumpia vastaan voi toki tulla, mutta Lindén ei ennusta niiden johtavan tuomioihin.