Lukijalta: Julkishallinnon tietojärjestelmät on uudistettava – tekoälyllä satojen miljoonien tuottavuushyöty
Suomen julkishallinto käyttää vuosittain valtavia summia tietojärjestelmien hankintaan, ylläpitoon ja kehittämiseen. Silti järjestelmien todellista vaikutusta työn tuottavuuteen arvioidaan aivan liian vähän.
Monet käytössä olevat tietojärjestelmät perustuvat vuosikymmeniä sitten kehitettyihin teknologioihin ja toimintamalleihin. Niitä on vuosien mittaan laajennettu uusilla ohjelmilla ja integraatioilla. Tuloksena on monimutkainen järjestelmäkokonaisuus, jonka käyttäminen vie huomattavan osan työntekijöiden työajasta.
Työntekijät joutuvat etsimään tietoja useista järjestelmistä, tekemään päällekkäisiä kirjauksia, siirtämään tietoja järjestelmästä toiseen ja tuottamaan manuaalisesti erilaisia raportteja. Tietojärjestelmien pitäisi tukea varsinaista työtä, ei muodostaa sen rinnalle toista työtehtävää.
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2024 julkaisema selvitys osoitti ongelman vakavuuden: lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät käyttivät merkittävän osan työajastaan asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen.
Vanhojen järjestelmien jatkuvan paikkaamisen sijasta pitäisi siirtyä yhteiseen tietopohjaan, avoimiin rajapintoihin ja tekoälyä hyödyntäviin palveluihin.
Tekoäly voisi hoitaa suuren osan tietojen hakemisesta, yhdistämisestä, luokittelusta, raportoinnista ja rutiininomaisesta käsittelystä. Samalla voitaisiin vähentää päällekkäistä työtä ja eri järjestelmien välisiä manuaalisia siirtoja. Työntekijöiden aikaa vapautuisi kansalaisten palvelemiseen, asiantuntijatyöhön ja päätöksenteon valmisteluun.
Jos 100 000 julkishallinnon työntekijän työajasta vapautettaisiin päivittäin vain 15 minuuttia, vuodessa syntyisi 5,5 miljoonaa työtuntia lisää varsinaiseen työhön. Kun työntekijän vuotuisena kokonaiskustannuksena käytetään laskennallisesti 75 000 euroa, vapautuvan työpanoksen arvo olisi noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.
Jos työaikaa vapautuisi puoli tuntia päivässä, laskennallinen arvo nousisi noin 500 miljoonaan euroon vuodessa.
Kyse ei ole automaattisesti toteutuvasta budjettisäästöstä, vaan vapautuvasta työkapasiteetista. Se voidaan käyttää palvelujen parantamiseen, henkilöstötarpeen vähentämiseen ja julkisten menojen kasvun hillitsemiseen.
Suomen ei pidä tyytyä siihen, että vanhoja järjestelmiä ylläpidetään yhä suuremmilla kustannuksilla. Nyt pitäisi hyödyntää tekoälyn tarjoama mahdollisuus uudistaa koko julkishallinnon toimintatapoja.
Tekoäly ei ole vain uusi tietotekninen investointi. Se on mahdollisuus vapauttaa satojen miljoonien eurojen arvosta työpanosta varsinaiseen työhön ja parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta.
Pekka Neittaanmäki
emeritusprofessori, laskennalliset tieteet
Jyväskylä
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/