Vieraskynä: Rakentamisessa on nähtävä metsä puilta

Vieraskynät ovat vierailevien asiantuntijoiden näkemyksiä.

Suomen ilmasto-, tuottavuus- ja kasvutavoitteet vaativat uusia toimintamalleja myös rakentamiseen. Päästöjä ei saada alas eikä asumista edullisemmaksi, jos jokainen yksittäinen rakennushanke tuijottaa vain omaa napaansa.

Suomeen tarvitaan yhteinen linja ja tavoite. Puun lisääminen rakentamisessa laskee päästöjä, kasvattaa hiilivarastoja, vahvistaa kilpailukykyä ja huoltovarmuutta, tukee kohtuuhintaista asumista, tuo töitä maakuntiin ja nostaa jalostusarvoa. Nyt tarvitaan tavoitteellista politiikkaa.

Rakentaminen ilmastopolitiikan keskiöön

Asuinrakentamisen päästöt Suomessa ovat kasvaneet viimeiset 25 vuotta, pääosin betonin käytön myötä. Rakentaminen aiheuttaa kolmanneksen Suomen päästöistä, ja rakennusmateriaalit vastaavat yli 75 prosentista uudisrakennuksen päästöistä. Katseen on siis käännyttävä materiaaleihin.

Aalto-yliopiston uuden selvityksen mukaan uudisrakentamiselle asetetut päästöraja-arvot ovat niin löysiä, että ne alitetaan helposti eikä mikään muutu.

Ilmastokeskustelu pyörii Suomessa pitkälti metsien ympärillä, vaikka rakentamisen pitäisi olla ilmastopolitiikan ytimessä. Raja-arvot on asetettava kunnianhimoisesti ja riittävän pitkälle eteenpäin, ja rakennukset on nähtävä hiilivarastoina.

Jos nurmolainen bioenergiahanke saa valtiolta 2,8 miljoonan euron investointituen 17 500 tonnin hiilidioksidin talteenottoon, samaa logiikkaa pitäisi voida soveltaa hiiltä varastoivaan puiseen päiväkotiin, kouluun tai liikuntahalliin.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan puun käytön lisääminen rakentamisessa on yksi vaikuttavimmista, nopeimmista ja taloudellisimmista päästökeinoista. Tätä mahdollisuutta ei meidän ole varaa jättää käyttämättä.

Turha sääntely pois, kustannukset alas

Usein kuulee väitteen, että puurakentaminen on kallista. Pientaloista lähes 90 prosenttia rakennetaan puusta, mikä ei tue tätä väitettä.

Osa puurakentamisen kustannuksista on itse aiheutettuja: keskivertokerrostalossa turha sääntely lisää puurakentamisen kustannuksia 5–10 prosenttia. Suomen itse kehittämä tapa soveltaa energiatehokkuusdirektiiviä kansallisesti nostaa massiivipuisten pientalojen kustannuksia 10–20 prosenttia.

Rakentamisen raideleveys on muutettava eurooppalaiseksi ja sääntely pohjoismaiseksi. Määräyksiä, joiden aiheuttamat lisäkustannukset eivät vastaa tavoiteltuja hyötyjä, on karsittava. Tavoitteena pitää olla suoritusperusteisuus ja yhtenäiset viranomaistulkinnat.

Julkiselle rakentamiselle 35 prosentin puutavoite

Kotimarkkina ratkaisee. Puun kasvava käyttö kotimaassa ei kilpaile viennin kanssa vaan on sen edellytys: se tuo referenssejä ja osaamista vientimarkkinoille, luo työpaikkoja maakuntiin ja parantaa rakentamisen heikkoa tuottavuutta.

Tästä syystä esitämme vuoteen 2031 mennessä 35 prosentin puutavoitetta kouluihin, päiväkoteihin, kokoontumistiloihin ja hoivatiloihin.

Valtion rakennuttajaorganisaatioille tarvitaan sitovat puu- ja hybridirakentamisen tavoitteet, ja kunnille sekä hyvinvointialueille työkaluja tavoitteen saavuttamiseksi. Tuloksena on terveellisiä ja turvallisia tiloja sekä näyttöjä vientiin.

Vuosisataista osaamista ei pidä jarruttaa

Pientalot ja matkailukohteet Hangosta Utsjoelle, Suomen korkein puinen toimistotalo Espoossa tai hirsirakenteinen joogahuone manhattanilaisen kerrostalon katolla – suomalainen puuosaaminen näkyy.

Olemme Euroopan johtavia puurakentajia yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa. Määrätietoiset toimet antaisivat yrityksille näkymää investoida, kehittää ja lisätä esivalistusta, mikä nostaisi rakentamisen tuottavuutta ja laskisi kustannuksia. Kaikki hyötyisivät, ja ilmasto kiittäisi.


Kirjoittaja on Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja