YK:n luontokokouksen osittainen sopu tärkeä saavutus, mutta rahoitusta tarvitaan lisää, arvioi WWF

Tänä aamuna päättyneessä YK:n luontokokouksessa päästiin yhteisymmärrykseen osasta merkittäviä rahoituskysymyksiä, joilla pyritään pysäyttämään luontokatoa, arvioi ympäristöjärjestö WWF tiedotteessa. Rahoitusta tarvitaan silti WWF:n mukaan lisää.

YK:n COP17 -luontokokouksessa onnistuttiin säilyttämään vuoden 2030 luontotavoitteet ja sopimaan toimeenpanon vauhdittamisesta, mitä WWF pitää tärkeänä saavutuksena vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa.

Neljä vuotta sitten Montrealissa maat sitoutuivat pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Jerevanin kokouksen tavoitteena oli panna vauhtia tavoitteen saavuttamiseen. Vaadittavasta rahoituksesta sopiminen kuului vaikeimpiin kysymyksiin, joka jäi osittain ratkaisematta, järjestö sanoo.

– Ilman selvää lisäystä rahoitus tulee jatkossakin olemaan YK:n luontokokousten ratkaisematon kysymys. Haasteena on löytää riittävät resurssit tavoitteiden saavuttamiseen ja samalla ohjata rahavirtoja pois luontokatoa kiihdyttävästä toiminnasta, sanoo tiedotteessa WWF:n kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen.

Ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi, että luontokokous otti pieniä askeleita luontokadon torjunnassa, mutta ei saavuttanut läpimurtoa.

– Jerevanissa annetut lupaukset ilmentävät hyviä aikomuksia, mutta eivät poista käytännön toimeenpanon suurimpia esteitä, kuten riittämätöntä rahoitusta ja haitallisten tukien kiireellistä uudistamistarvetta, sanoo tiedotteessa Greenpeace Internationalin luontopolitiikan asiantuntija An Lambrechts.

Seuraava YK:n luontokokous järjestetään Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa vuonna 2028.

Ecuador voitti vain parilla äänellä Panaman, kun jäsenmaat äänestivät seuraavasta kokousisännästä Armenian Jerevanissa.

Luontokokous järjestetään joka toinen vuosi. Armeniassa yliajalle venyneessä kokouksessa saavutettiin ainakin osin yhteisymmärrystä siitä, miten luontokatoa hidastetaan. Lopulliset versiot teksteistä eivät olleet välittömästi saatavilla.

Kokouksessa tarkasteltiin ensi kertaa vuonna 2022 Montrealissa sovittujen kansainvälisten luontotavoitteiden toimeenpanoa ja toteutumista. Tavoitteena olisi suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä.

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kertoi STT:lle perjantaina, että kokouksessa kiistaa aiheuttivat muun muassa keinot, joilla luontokatoa voitaisiin pysäyttää nopeammin. Ongelmaksi muodostui myös sopeutumisrahoitus niille kehittyville maille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tällä hetkellä EU vastaa isosta siivusta rahoitusta.

– Meidän kantamme yhdessä EU:n kanssa on, että rahoittajapohjaa pitää laajentaa.

Uutistoimisto AFP:n haastattelema ranskalainen neuvottelija kertoi, että joukko maita pyrki kokouksessa kyseenalaistamaan globaalin ilmastopolitiikan taustalla olevan tieteen. Pyrkimysten taustalla ovat erityisesti Argentiina, Saudi-Arabia ja Venäjä sekä jossain määrin myös Brasilia.