Maajussille morsiamessa tuli pettymys, mutta se opetti – Hannu Laturi tähtää nyt eduskuntaan
Itä-Suomen erityistalousalue ei riitä keskustan sanomaksi, Hannu Laturi lataa.
Asia on tärkeä, mutta ei puhuttele lännessä ja etelässä. Eteläpohjalainen keskustan eduskuntavaaliehdokas Laturi muistuttaa Suomenmaalle, että muuallakin on omat haasteensa.
– Täälläkin ongelmana on kohtalaisen alhainen tuottavuus, kun on paljon nimenomaan pieniä yrityksiä. Tki-rahoitusta ei saada samalla tavalla kuin muualla Suomessa.
Keskustan mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät. Kyse on ehdokkaan mielestä siitä, että viestit ovat riittävän selkeät, ja äänestäjä tunnistaa, miksi keskustaa kannattaa äänestää.
– Aika vähäisesti on loppujen lopuksi tullut avauksia, mihin ihmiset pystyvät samastumaan. Ei pyörää tarvitse keksiä uudestaan, pitää olla riittävän yksinkertaisia asioita, jotka puhuttelevat monia ihmisiä.
Laturi, 25, on alueellaan ainoa nuori eli alle 30-vuotias keskustan ehdokas tulevissa eduskuntavaaleissa. Vaasan vaalipiirissä on muitakin, mutta Laturi edustaa tässä juuri Etelä-Pohjanmaata.
Hän on kotoisin Vaasan Vähästäkyröstä ja asuu Seinäjoella. Maatilan kasvatti on opiskellut agrologiksi ja työskentelee Suomen yrittäjäopistolla maatalousasioiden sekä maaseudun kehittämisen parissa.
Nuorten saaminen maatalouden pariin on herättänyt huolta jo pitkään. Laturin mielestä tärkeää on se, miten maataloudesta puhutaan.
– Puhutaan aina, kuinka huonosti menee. Somessa liikkuu videoita siitä, kuinka viljaa murskataan peltoon kun ei muka kannata puida. Ei se kuitenkaan kerro siitä, miten alalla todella menee. Voi olla, että yrittäjät ovat itsekin tehneet vain huonoja päätöksiä. Ja itse asiassa on paljon maatalousyrittäjiä, joilla menee oikeasti aika hyvin. Tärkeää on, miten alasta puhutaan, ja mitä korostetaan.
Moni voi muistaa Hannu Laturin Maajussille morsian -ohjelmasta. Vuosi sitten lokakuussa hän päätti ”lunastaa lupauksen” hakea ohjelmaan. Kaverin kanssa asiasta oli puhuttu hyvinkin vakavasti.
Oliko ohjelmaan hakeminen vaalitemppu? Vai pyydettiinkö Laturia ehdolle, koska tämä oli tv:stä tuttu?
– Olisi siitä voinut saada paremminkin näkyvyyttä, Laturi toteaa.
Prosessi eteni niin, että hän haki ohjelmaan vuosi sitten lokakuussa ja pääsi maajussien joukkoon joulukuussa. Tämä oli julkista vasta maaliskuussa, ja jo tammikuussa häntä pyydettiin ehdolle eduskuntaan. Kaikki eteni siis toisistaan riippumatta.
Laturi jäi pois jo ohjelman ensi metreillä. Sopivia morsianehdokkaita ei löytynyt, eikä kirjeitä edes tullut kovin montaa.
Jälkiviisaasti syytkin ovat melko selvät.
– Ajattelin, että nyt olisi hyvä aika, kun koulut on paketissa ja olen hyvässä työssä. Mutta kun 24-vuotiaana tähän lähdin, voi miettiä, kuinka moni saman ikäinen tai nuorempi on samanlaisessa tilanteessa ja valmis parisuhteeseen ja mahdollisesti perheen perustamiseen. Vähän alle 25-vuotias ei aina tiedäkään, mitä haluaa. Ja kynnys lähteä tuollaiseen on monelle tietysti korkea, Laturi pohtii.
Pettymyksen epäonnistuminen tietysti tuotti. Hankalaa oli, ettei siitä voinut ohjelman ollessa vielä esittämättä puhua kenellekään, ja kukapa olisi pystynyt samastumaan ja antamaan vastausta mielessä pyörineisiin asioihin.
– Opettavainen juttu tämä kyllä oli. Tässä oppii kestämään ja käsittelemään pettymyksiä.
Määrätietoisena luonteena Laturi lähti puolisonhakuohjelmaan, ja määrätietoisesti hän jatkaa kohti vaaleja tavoitteena paikka Arkadianmäellä.
Vaaleissa hän haluaa puhua alueensa nuorena ehdokkaana nuorten työttömyyden taklaamisesta. Tässä hän haluaa korostaa asiaa, josta puhuu liian harva.
– Eli miten nuoret näkevät mahdollisuuden lähteä yrittäjäksi. Työllistymismahdollisuus on hyvä nähdä myös yrittämisen kautta.
Muita teemoja ovat maatalous ja oman alueen puolustaminen.
EU-rahoitus on maatalouden haaste tulevalla ohjelmakaudella.
– Jos päätöksenteko siirtyy yhä enemmän kansalliselle tasolle, tulee kylmää kyytiä maataloudelle ja maaseudulle, jos siellä on asioista päättämässä tahot, joille nämä asiat eivät ole tärkeitä.
Monesti puhutaan siitä, että pitää tehdä suuria, koko Suomen päätöksiä. Laturi haluaa haastaa tätäkin puheenpartta.
– Kyllä koen kumminkin, että oman alueen puolustaminen on tärkeä asia. Etelä-Pohjanmaalla on mielestäni näkynyt se, ettei ole ollut vahvoja edunvalvojia hallituspuolueissa tällä kaudella.
Etelä-Pohjanmaalla ajankohtaisesti tärkeitä asioita ovat infrastruktuuriasiat, kuten raideliikenne, tiet ja energia.
– Täällä on voimakkaasti tuulivoimaa siihen nähden, kuinka vähän täällä on sähköä käyttävää teollisuutta. Hyöty valuu muualle valtavia voimalinjoja pitkin, Laturi kertoo.
Valtakunnan tasolla vaalit ratkaisee pitkälti talouskeskustelu. Siihen liittyy se, miten työllisyyskysymyksiin saadaan vastattua ja luotua etenkin nuorille tulevaisuudenuskoa.
Jos vaalitulos on tämän hetken gallupien mukainen, SDP ottaa pääministerin salkun. Laturi toivoo, että tämä ei tarkoita politiikan täyskäännöstä, sillä maassa tarvitaan vakautta ja ennakoitavuutta.
– Tarvitaan yhteisymmärrystä pitkän aikavälin ratkaisuista. Jos SDP on pääministeripuolue, nykyisestäkin hallituksesta saisi olla mukana joku puolue, ettei kaikki mene taas aivan päälaelleen eikä kaikkea peruta.
Paikallisuuden arvostaminen näkyy myös Laturin vapaa-ajassa. Hän pyrkii käymään oman alueen kulttuuritapahtumissa, teattereissa ja festareilla ja näin tukemaan paikallista aktiivisuutta.
Puoluepolitiikkaan hän päätyi vaikutettuaan ensin tuottajajärjestö MTK:ssa ja Maaseutunuorissa. Keskustassa hän toimii piirin varapuheenjohtajana ja nuorten piirin puheenjohtajana. Keskustanuorten liittohallituksessa hänen kaksivuotiskautensa on tulossa päätökseen. Seinäjoen kunnallisjärjestössäkin hän vaikuttaa, ja oli ehdolla viime vuoden alue- ja kuntavaaleissa.
Vapaa-ajalla Laturi pitää huolta kunnostaan lenkkeilemällä ja aamuisin hän yrittää aina ehtiä crossfitiin. Lavatansseissakin hän käy. Maatilan työtkin vievät aikansa Vähässäkyrössä.
Laturi on sosiaalinen luonne. Ihmiset ympärillä pitävät häntä supliikkina ja hauskanakin kaverina, hän arvelee.
– Myös hyvin perillä monista asioista. Näkemystähän on, Laturi naurahtaa.