Turpeen jalostusasteen nosto työryhmän pohdintaan – huoltovarmuus ja alueelliset vaikutukset tutkitaan myös
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään turpeen käytön suuntaamista polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin.
Työryhmä arvioi myös millä muilla tavoin voidaan paikata aluetaloudellisia ja työllisyyteen syntyviä menetyksiä niillä alueilla, joilla turpeen energiakäytön väheneminen vaikuttaa merkittävästi.
Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
Työryhmän tulee esittää myös keinoja, joilla muutos tehdään niin, ettei se vaaranna sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.
Työryhmän puheenjohtajana toimii agrologi Timo Korhonen. Työryhmässä ovat edustettuina ministeriöistä TEM, YM ja MMM.
Edustettuina ovat myös Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Geologian tutkimuskeskus, Huoltovarmuuskeskus, Itä-Suomen yliopisto, Koneyrittäjät ry, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen turvetuottajat ja Suomen ympäristökeskus.
Työryhmän toimikausi jatkuu 31.3.2021 saakka.
Turpeen verotukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään valtionvarainministeriön vetämässä energiaverotuksen kokonaisuudistusta pohtivassa virkamiestyöryhmässä, jonka työn on tarkoitus valmistua elokuun alussa.
Turvetyöryhmän ohjaamassa taustaselvityksessä käsitellään todennäköisesti veronkorotusten vaikutuksia, mutta työryhmä ei tee varsinaisia veroehdotuksia.
Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä ohjaa taustaselvitystä, joka arvioi polttoturpeen energiakäytön kehitystä vuoteen 2030 ja 2040 saakka nykyisillä politiikkatoimilla sekä tilanteessa, jossa polttoturpeen verotusta korotettaisiin asteittain.
Selvityksessä käydään läpi nykyinen laitoskanta ja sen asettamat polttotekniset vaatimukset turpeen käytön vähimmäismäärälle vuonna 2025, 2030 ja 2040, sekä tarvittavat lisäinvestoinnit, jos turpeen käyttö loppuisi markkinakehityksen tai muun syyn vuoksi.
Selvityksessä arvioitaisiin, millä turpeeseen perustuva lämmöntuotanto korvautuisi eri skenaarioissa ja mitkä olisivat tällaisen kehityksen vaikutukset biomassan käyttöön lämmityksessä.
Lisäksi arvioitaisiin eri skenaarioiden vaikutukset muun muassa kasvihuonekaasupäästöihin ja työllisyyteen.
EU:n päästökauppauudistus ja markkinavakausvarannon käyttöönotto ovat nostaneet trendinomaisesti päästöoikeuden hintaa, tosin viime viikkoina se on laskenut koronaviruspandemian vuoksi merkittävästi. Hinnan arvioidaan silti nousevan myös jatkossa.
Vuoden 2019 alussa voimaan tullut polttoturpeen veronkorotus ja mahdolliset tulevat korotukset heikentävät päästöoikeuden hinnannousun ohella polttoturpeen pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma sisältää oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin alueille, joilla vihreään talouteen siirtyminen aiheuttaa voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Mekanismi sisältää oikeuden mukaisen siirtymän rahaston, josta voidaan tukea myös turpeen käytön vähenemisestä johtuvaa alueellista sopeutumista.