Turkin opposition edustaja STT:lle: Emme suostu Erdoganin kesytettäväksi
Vielä viime vuonna Turkin pääoppositiopuolue CHP tuuletti historiallista vaalivoittoa Turkin paikallisvaaleissa, kun se nousi ykköspuolueeksi presidentti Recep Tayyip Erdoganin AK-puolueen ohi. Nyt Turkin vanhin puolue CHP on ajettu nurkkaan oppositiopormestarien vangitsemisilla sekä jatkuvilla oikeudenkäynneillä.
Oppositio ei suostu Erdoganin kesytettäväksi, sanoo varapuheenjohtaja Gökce Gökcen STT:n haastattelussa.
– Meitä vastaan tehdyt operaatiot osoittavat, kuinka hallinto kipuilee demokraattisesti tapahtuneen muutoksen takia, Gökcen sanoo puhelimitse Turkin pääkaupungista Ankarasta.
– Hallinto haluaa, että me tekisimme politiikkaa Erdoganin piirtämien rajojen sisällä. Me sanomme tälle ”ei”, Gökcen sanoo.
Taustalla on CHP:n eli Tasavaltalaisen kansanpuolueen mukaan se, että puolue oli onnistunut syrjäyttämään AK-puolueen keräämällä valtakunnallisesti eniten ääniä ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.
Tämä vahvisti CHP:n asemia ennen vuoden 2028 presidentti- ja parlamenttivaaleja uhaten Erdoganin ja islamilaiskonservatiivien valtakauden jatkumista.
Erdoganin haastajaksi kaavaillun Istanbulin pormestarin Ekrem Imamoglun vangitsemisesta tuli syyskuussa kuluneeksi puoli vuotta.
EU:ssa on tuomittu Imamoglun ja muiden puolueen virkahenkilöiden vangitsemiset. Tuen osoituksena syyskuussa myös Suomen suurlähettiläs osallistui CHP:n puheenjohtajan Özgür Özelin kanssa Ankarassa illalliselle, jossa paikalla oli Pohjoismaiden ja Baltian maiden suurlähettiläitä.
Virastaan pidätettyä Imamoglua on syytetty useammassa oikeudenkäynnissä muun muassa lahjusten vastaanottamisesta, rikollisjärjestön perustamisesta sekä asiakirjan väärentämisestä.
Imamoglu itse sanoi Guardian-lehdessä julkaistussa kirjeessään näin:
– Sanon nyt suoraan, mitä on tapahtumassa. Pidäkkeettömän vallan aiheuttamassa ylimielisyydessään presidentti Erdogan jälleen kerran käyttää oikeuslaitosta aseena demokraattisesti valittua oppositiota vastaan, hän kirjoitti.
Gökcenin mukaan Imamoglun jälkeen on otettu kiinni myös 15 muuta CHP:n pormestaria tai kaupungin aluehallinnon johtajaa erilaisin syytöksin.
Pidätysaallot ovat muistuttaneet ajoista Turkin sotilasvallankaappausten jälkeen menneinä vuosikymmeninä.
Uutistoimisto Reutersin laskujen mukaan kesään mennessä oli otettu kiinni jo satoja ihmisiä yhdeksän kuukauden aikana. Joukossa oli poliitikkojen lisäksi esimerkiksi toimittajia, opiskelijoita sekä tunnettu näyttelijä.
Erdoganin mukaan CHP:hen on pesiytynyt ”mustekalan lonkeroiden tavoin levittäytynyt korruptioverkosto”.
Hallinto ei uskaltaisi kieltää maan vanhinta puoluetta, monet uskovat. Sen sijaan se yrittää syrjäyttää puolueen nykyisen johdon, Gökcen sanoo.
Lokakuun lopulla odotetaan tuomioistuimen päätöstä oikeusjutussa, jossa haetaan muun muassa CHP:n puheenjohtajan Özgür Özelin valinnan kumoamista mitätöimällä puolueen kaksi vuotta sitten järjestetyn puoluekokouksen päätökset.
Kanteen nosti paikkansa menettänyt CHP:n entinen pormestari, mutta oikeudenkäyntiä pidetään laajasti poliittisesti motivoituneena.
51-vuotias suorasanainen Özel joutui tähtäimeen, sillä hän energisoi puoluetta, Gökcen uskoo. Nyt puolueen valtuuston jäsenet sekä johto ovat keskimäärin nelikymppisiä. Lisäksi Özel on pyrkinyt viemään yli sata vuotta sitten perustetun CHP:n ”pois salongeista”, ihmisten joukkoon.
Takavuosina Erdogan ja muut AKP:n edustajat pilkkasivat Turkin maallistamista ajanutta CHP:tä eliitin puolueeksi. Arvostelijoiden mukaan nyky-Turkin perustajan, Mustafa Kemal Atatürkin puolue oli vieraantunut pääosin islaminuskoisen kansan ”syvimmistä tunnoista”.
Myös maan kurdivähemmistö on vierastanut turkkilaisnationalistista CHP:tä, mutta nyt puolue on yrittänyt lähentyä myös heitä.
– Erdogan sanoi ennen, ettei meillä olisi asiaa (Keski-Turkin) Sivasia pidemmälle, mutta enää AKP:llä ei ole omia linnakkeitaan. Ei ole mitään paikkakuntaa, mihin CHP ei voisi jalkautua tai saada kannatusta, Gökcen sanoo.
Imamoglun vangitsemisesta lähtien Özel on kutsunut koolle laajoja mielenosoituksia kahdesti viikossa jossain päin Turkkia. Mukana ovat olleet erityisesti nuoret ja eläkeläiset, joita Turkin talousvaikeudet ovat koetelleet eniten.
Vangitsemisista ja oikeustoimista huolimatta – tai ehkä osittain niiden takia – CHP:n suosio näyttää kasvaneen. Mielipidemittauksen mukaan puolueen kannatus olisi noussut jopa yli 40 prosenttiin, ja AKP tulisi toisena reilun 32 prosentin kannatuksella.
Mielipidekyselyiden luotettavuutta tosin nakertaa se, etteivät kaikki avoimesti puhu mielipiteistään rangaistuksen pelossa.
Gökcenin mukaan puolue on silti toiveikas: valmistelut vuoden 2028 vaaleihin on jo käynnistetty yksityiskohtaisen hallitusohjelman laatimisella.
CHP:n varjohallituksessa ministeripaikoista puolet menisi naisille. Gökcen vertaa tätä Erdoganin hallituksen kokoonpanoon: Turkin 17 ministeristä vain yksi eli perheministeri on nainen.
– Lupasimme muutosta puolueessamme, mutta se oli vain yksi askel. Seuraava askel olisi muuttaa Turkkia, Gökcen sanoo.