Tulkitaanko Marinin ulostulo Louneman painostukseksi? – Oikeusoppinut perää IL:ssä selvennystä HVK:n toimitusjohtajan eroamiseen
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entisen toimitusjohtajan Tomi Louneman toissakeväinen eroaminen ei ole yksiselitteinen asia, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen arvioi Iltalehdessä (IL).
Hän huomauttaa, että Lounema ei ollut virkamies eikä toimitusjohtajaan rinnastettava, vaan hän oli tavallisessa työsopimussuhteessa.
Iltalehden näkemässä, Louneman vuonna 2019 allekirjoittamassa työsopimuksessa todetaan, että työsuhteen purkamisessa noudatetaan normaalia työsopimuslainsäädäntöä.
Jos Louneman irtisanoutumisen taustalla on ollut painostamista tai pakottamista, tilanne monimutkaistuu.
– Silloin kysymykseen voi tulla työsopimuslain mukainen laiton irtisanominen tai vaihtoehtoisesti erilaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos havaitaan, että henkilö (Lounema) ei olekaan tehnyt irtisanoutumista vapaasta tahdostaan vaan painostettuna siihen, Muukkonen kertoo.
Lounema erosi tehtävästään huhtikuun alkupuolella vuonna 2020, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) oli kertonut julkisuudessa, ettei Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja nauti enää hänen luottamustaan.
Muukkosen mukaan merkityksellistä on nyt se, tulkitaanko pääministeri Marinin toteamus painostukseksi.
Sama pätee työ- ja elinkeinoministeriön silloisen kansliapäällikön Jari Gustafssonin Lounemalle soittamaan puheluun, jossa hänen kerrotaan alleviivanneen pääministerin sanomaa.
Muukkosen mielestä oleellista on selvittää kyseisen puhelinkeskustelun sisältö sekä pääministeri Marinin julkisen ulostulon merkitys.
– Oliko lopputulos sellainen, että Louneman palvelussuhde päättyi teknisesti omasta irtisanoutumisesta mutta tosiasiallisesti siitä, että hänelle ilmoitettiin, että hänet tullaan irtisanomaan, ellei hän itse tee niin? Muukkonen kysyy IL:ssä.
Muukkosen mukaan mielenkiintoista on myös se, toimiko kansliapäällikkö Gustafsson omatoimisesti.
– Vai onko joko oman hallinnonalan ministeri, pääministeri tai esikunta antanut nimenomaisesti erikseen käskyn soittaa ja kertoa Lounemalle asia näin. Silloin on arvioitava, ovatko ministerit toimineet asiallisesti, Muukkonen pohtii.
Muukkosen mukaan tilannetta vaikeuttaa se, etteivät suojainhankinnat kuuluneet HVK:lle.
– Eli Louneman vastuulle sysättiin kokonaisuus, joka ei lain mukaan hänen johtamalleen laitokselle kuulunut, eikä heillä ollut valmiuksia hoitaa tehtävää.
Muukkosen mukaan irtisanoutumisvyyhti on eduskunnan oikeusasiamiehen tai mahdollisesti tuomioistuimen ratkaistavissa. Hän on itse tehnyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
– Hyväksyykö oikeusjärjestyksemme sen, että työsopimussuhteessa olevat henkilöt yhtäkkiä heitetään luottamuspulaan perustuen pois tehtävästään?