Toinen kasvomaskiselvitys haastoi alkuperäisen

Uuden tutkimuksen mukaan kasvomaskeista on merkittävää hyötyä koronan torjunnassa, STM:n selvityksen mukaan ei.
Koronakriisi

Eroon koronasta -tutkijaryhmä julkaisi perjantaina tutkimuksen, jossa kasvomaskien käytön kerrotaan vähentävän kolmanneksella riskiä sairastua koronaviruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon verrattuna siihen, kun maskia ei käytetä.

Tulos on toinen kuin sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa tutkimuksessa toukokuussa.

STM:n julkaiseman selvityksen mukaan kasvomaski voisi teoriassa jossain määrin ehkäistä sen käyttäjää levittämästä virusta, mutta se ei suojaisi tartunnalta.

STM:n Summaryx-konsulttiyhtiöltä tilaaman tutkimuksen tekemistä johtanut emeritaprofessori Marjukka Mäkelä seisoo yhä aiempien tulkintojen takana.

–  Minusta on hyvä, että asiasta käydään tieteellistä keskustelua. Teimme kevään tutkimuksemme laadukkaasti, enkä näe, että metodeissa tai tulosten analyysissa tai tulkinnassa olisi sinänsä korjattavaa. Seison sen takana edelleen. Meidän tuloksemme kertovat, minkälaisia satunnaistettuja tutkimuksia on tehty ja mitkä niiden tulokset ovat, hän linjaa.

Uuden tutkimuksen tutkijaryhmä kritisoi ministeriön tilaamassa selvityksessä erityisesti meta-analyysin puutetta. Meta-analyysissa aineisto yhdistetään laskennallisesti yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tutkijaryhmän mukaan meta-analyysin vaikutus on suuri ja tilastollisesti merkittävä, kun sen mukaan maskit alentavat käyttäjiensä sairastumisriskiä kolmanneksella.

–  Laskennallista yhdistämistä käyttämällä voidaan myös huomioida ja korjata alkuperäisaineistoissa mahdollisesti esiintyvät mittausvirheet, Eroon koronasta -tutkijaryhmään kuuluva tohtoritutkija Liisa T. Laine kertoo tutkimuksen tiedotteessa.

Summaryxin Mäkelä kertoo meta-analyysin tutkimuksesta poisjättämiseen kaksi ydinsyytä: tiiviin aikataulun katsauksen valmistumiselle ja aineistojen erot.

–  Teimme raportin ministeriön tilauksesta kahden viikon aikana. Kirjallisuuskatsaukseen kelpuutettiin viisi artikkelia yli sadasta löydetystä, perkasimme niistä tulostiedot ja teimme arviomme. Meillä ei ollut aikaa tehdä meta-analyysia eikä aineistoja sopinut mielestämme laskea yhteen sillä, hän avaa.

Uudemman tutkimuksen tehnyt tutkijaryhmä kokee, että vaikutuksien huomaaminen jää vajavaiseksi ilman meta-analyysia.

–  Aineistojen laskennallinen yhdistäminen vie enemmän aikaa kuin katsauksen tekeminen, mutta ilman laskennallista yhdistämistä vaikutuksia voi olla vaikeampi havaita erityisesti pienistä satunnaiskokeista, Laine ja tutkimusta johtanut Hanna M. Ollila kirjoittavat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Summaryxin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti sitä mahdollisimman luotettavan tiedon saamiseksi valitsemaan aineistoon vain satunnaisia ja kontrolloituja tutkimuksia.