Toimittajalta | Ei hyvältä näytä, kokoomus – pääministeri ja puolustusministeri täysin eri mieltä puolustusmenojen laskentatavasta 

Puolustuspolitiikka

Keskustelu puolustusmenoista ei näytä lähtevän käyntiin yhtä säröttömänä, kuin johtavien poliitikkojen puheenvuoroissa on välillä maalailtu.

Pääministeripuolue kokoomuksen sisältä näyttää löytyvän kahta linjaa siitä, pitäisikö asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset laskea Natossa puolustusmenoihin vai ei. 

Kyse ei ole pikkujutusta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi viime viikolla Ylelle pitävänsä oikeudenmukaisena, että Nato huomioisi asevelvollisuuden aiheuttamat kustannukset osaksi Suomen puolustusmenoja. 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on laskenut, että miesten keskimääräisellä palkkatasolla arvioituna asevelvollisuuden kustannus on noin 0,4 prosenttia BKT:sta. Kyse on noin miljardista eurosta vuodessa.   

Tämä huomioimalla Suomen puolustusmenojen osuus nousisi jo hyvin lähelle Naton mahdollisesti jatkossa vaatimaa kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Orpon mukaan varusmiespalvelus ja yleinen asevelvollisuus on oleellinen osa Suomen puolustuskykyä. 

– Se on joka tapauksessa puolustusmeno meille. Siihen nähden tuntuisi oikeudenmukaiselta, että se laskettaisiin Nato-kriteereihin, hän perusteli.  

Samalla pääministeri totesi, että Naton on itse määritettävä, mitä puolustusmenoiksi lasketaan, ja kriteerien pitäisi olla niin selkeät kaikille, ettei kukaan laajenna laskentaa asioihin, mitkä eivät ole todellisesti maanpuolustusta. 

Keskustelu sai uusia kierroksia viime viikolla, kun Naton pääsihteeri Mark Rutte yllättäen nosti esiin Suomen asevelvollisuuden piilokustannukset, jotka nostaisivat Rutten mukaan Suomen puolustusbudjetin 3,5 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. 

Samaan aikaan kokoomuslainen puolustusministeri Antti Häkkänen näyttää käyvän vimmaista kampanjaa, jotta asevelvollisuuden piilokustannuksia ei alettaisi laskea. 

Häkkänen kirjoitti ministeriönsä sivuille maanantaina blogikirjoituksen otsikolla “Puolustusmenoilla kikkailu voisi koitua Suomen tappioksi”. 

Häkkänen muistutti, että Naton määritelmä puolustusmenoille on ollut vakiintunut jo 1950-luvun alusta lähtien ja Natossa on pidetty tärkeänä varjella puolustusmenojen määritelmän pysyvyyttä. Näin kyetään luotettavasti vertailemaan maiden edistystä vuosittain ja myös pitkällä aikavälillä. 

Häkkänen selvitti, että määritelmän muuttamiseen liittyisi monenlaisia ongelmia ja se saattaisi mahdollistaa ”kikkailun” sillä, mitä kaikkea määritelmään voisi sisällyttää varsinaisen sotilaallisen suorituskyvyn ohella. Sen seurauksena varsinaiset puolustukseen liittyvät menot saattaisivat laskea.

– Puolustusmenoilla kikkailu voi koitua Suomen tappioksi – eli johtaa tilanteeseen, jossa aitoa puolustuskykyä ei synnykään Eurooppaan, vaikka paperilla asiat näyttäisivät olevan kunnossa. Yhä tuulisemmaksi käyvässä maailmassa tämä olisi vaarallinen skenaario etulinjan maa Suomelle, Häkkänen varoitti.  

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra antoi sivustatukea Verkkouutisissa puhumalla “mielikuvitusrahasta”, jolla ei puolustusta rakenneta. 

Kokoomuksen puolustuspoliitikkojen kanta voi olla puolustushallinnon näkökulmasta tietyllä tapaa perusteltu, mutta pääministerin näkemyksen kanssa se ei ole linjassa. 

Iltalehden mukaan Orpo toisti tiistaina eduskunnassa toimittajille näkemyksensä, jonka mukaan asevelvollisuuden aiheuttamien kustannusten laskeminen osaksi Suomen puolustusmenoja olisi oikeudenmukaista. Hän viittasi pääsihteeri Ruttenkin olevan tätä mieltä. 

Pääministeri korosti, että asia ratkaistaan lopulta Natossa ja keskustelu on sotilasliiton sisäistä ja sanoi vain vastanneensa, kun asiaa on kysytty. 

Orpo kiisti, että Häkkäsen lausunnoissa olisi kyse irtiotosta ja tulkitsi tämän viittavan puheillaan kikkailusta siihen, ettei Natoon voi tuoda puolustusmenoiksi kikkaillen kaikenlaista turvallisuuteen liittyvää. 

Ylen maaliskuussa puolueiden kellokkaille tekemässä kyselyssä laskentatavan muuttamista vastustivat vain Häkkänen ja Liike Nytin Harry Harkimo.  

Entinen puolustusministeri, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen näki, että varusmiespalveluksen kustannuksia voisi olla perusteltua huomioida Naton laskelmissa nykyistä vahvemmin, mikäli Naton tavoite nousee selkeästi yli kolmen prosentin. 

SDP:n Antti Lindtman, perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta, kristillisdemokraattien Sari Essayah, vasemmistoliiton Minja Koskela ja RKP:n Anders Adlercreutz kannattivat muutosta. 

Voi olla, että laskentatavan muutos ei edes etene Natossa, jossa se vaatisi yksimielisen päätöksen. “Kikkailuna” voidaan kuitenkin pitää sitäkin, että asevelvollisuuden kansantaloudelle aiheuttamia kustannuksia ei välitetä saattaa puolustusliiton laskelmiin.  

Näyttää jopa siltä, että pääsihteeri Ruttelta löytyy ymmärrystä laskentatavan muuttamiselle enemmän kuin Suomen puolustusministeriltä, joka ei halua edistää asiaa. 

Ei taida kannattaa lähettää Häkkästä Brysseliin lobbaamaan muutosta.

Vaikka kokoomus selittäisi asiaa miten päin tahansa, tilanne on nyt kuitenkin se, että puolustusministeri Häkkänen puolustushallintoineen vastustaa muutosta, jota pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kannattaa.  

Se ei kuulosta erityisen hyvältä tilanteessa, jossa Suomi ja koko Eurooppa joutuvat tuskaisen kovissa taloudellisissa ja poliittisissa paineissa miettimään, kuinka puolustukseen panostamista lisätään. 

Joissakin maissa saattaisi nyt olla kiinnostusta jopa palauttaa jonkinlaista asevelvollisuutta. Sitä ei kuitenkaan ainakaan edistä se, jos kuluja ei edes huomioida kunnolla Naton papereissa.