“Toimintatavat eivät koskaan muutu, jos emme tee niille mitään" – Keskustalla on kaksi häirintäyhdyshenkilöä
Keskustalla on nimettynä kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos kokee tulleensa häirityksi keskustan toiminnassa tai keskustalaisten päättäjien taholta.
– Kaikenlaista häirintää valitettavasti tapahtuu varmasti jokaisessa puolueessa. Rohkaisen kaikkia ottamaan yhteyttä, jos yhtään tuntuu siltä. Haluamme ehdottomasti ottaa nämä asiat vakavasti, sanoo puolueen häirintäyhdyshenkilönä toimiva keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho Suomenmaalle.
Hän on toiminut häirintäyhdyshenkilönä kuntavaaleista saakka. Maanantaina puolue nimesi myös naispuolisen häirintäyhdyshenkilön, joka on keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä.
– Toivomme, että tämä madaltaa kynnystä ottaa häirintätapauksissa yhteyttä, kun häirintäyhdyshenkilöinä on sekä nainen että mies, Iso-Aho pohtii.
Politiikan piirissä tapahtuvat häirintätapaukset nousivat viikonloppuna tapetille, kun Helsingin Sanomat kertoi kokoomuksen kansanedustajaan Wille Rydmaniin kohdistuvista väitteistä, joiden mukaan Rydman olisi käyttäytynyt ahdistavasti puolueen parissa toimineita nuoria naisia kohtaan. Osa naisista oli alaikäisiä.
Keskustalla on häirintätapauksia ja niiden ehkäisyä varten olemassa myös häirintähuoneentaulu, joka löytyy puolueen verkkosivuilta.
Vielä maanantaina se oli suhteellisen vaikea löytää, nyt puolue on nostanut sen hieman näkyvämmälle paikalle verkkosivujen järjestöaineisto-osioon.
Häirintähuoneentaulua on myös selkeytetty. Selvissä rikostapauksissa puolue kehottaa olemaan aina yhteydessä poliisiin ja viranomaisiin.
Iso-Aho korostaa, että häirintäyhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä millaisessa tahansa häirintätapauksessa.
Seksuaalisen häirinnän lisäksi se voi tarkoittaa esimerkiksi vaalihäirintää, solvaamista, uhkailua, haukkumista tai muuta asiatonta käytöstä.
Iso-Aho kannustaa ihmisiä olemaan häirintäyhdyshenkilöön yhteydessä matalalla kynnyksellä. Asioista kertovan ei tarvitse olla itse uhri, vaan yhteyttä kannattaa ottaa silloinkin, jos havaitsee jonkun toisen henkilön joutuvan häirinnän tai asiattoman käytöksen kohteeksi.
Iso-Aho painottaa, että asioista kertomalla voidaan muuttaa häiritseväksi koettuja toimintatapoja puolueen piirissä.
– Liian usein ihmiset miettivät, että olipa ikävä tilanne, mutta eivät vie asiaa sen pidemmälle. Toimintatavat eivät koskaan muutu, jos emme tee niille mitään.
Häirintäyhdyshenkilöön on Iso-Ahon mukaan oltu keskustassa verrattain vähän yhteydessä. Joitakin yhteydenottoja kuitenkin on.
Tapausten kirjo on hyvin vaihteleva. Kokouspaikalla koettu häirintä on usein luonteeltaan hyvin erilaista kuin vaikkapa ravintolassa tai baarissa.
Vähäiset yhteydenottomäärät eivät Iso-Ahon mukaan kuitenkaan kerro siitä, etteikö häirintää keskustan piirissä tapahtuisi. Moni ei välttämättä tiedä, mihin yhteyttä voi ottaa. Toisia asioiden esille nostaminen voi pelottaa tai hävettää.
Iso-Ahon mukaan yhteyden ottamisessa ei tarvitse epäillä sen kanssa, onko mahdollinen häirintä tapahtunut esimerkiksi keskustan kokouksen vai iltaohjelman aikana. Iso-Aho kertoo, että yhteyttä voi ottaa kaikissa tapauksissa, mitkä liittyvät puolueen toimintaan tai puolueen nimissä toimiviin päättäjiin.
Iso-Ahon mukaan häirintäyhdyshenkilö tarjoaa ihmisille turvallisen keskustelumahdollisuuden.
Tarkoitus on ennen kaikkea kuunnella ja tukea. Häirintäyhdyshenkilö myös kertoo, mihin kaikkiin paikkoihin asioista kertonut henkilö voi olla yhteydessä, mikäli tapaus sitä vaatii. Joissain tapauksissa häirintäyhdyshenkilö voi tarjota myös keskustelua häiritsijän ja häirityksi tulleen välille. Paljon riippuu siitä, millainen tapaus on kyseessä.
Iso-Aho kuitenkin korostaa, ettei häirintäyhdyshenkilö ole tuomari, joka alkaisi ratkomaan ihmisten välisiä riitoja tai ottaisi vahvasti kantaa, mitä missäkin tilanteessa on tapahtunut.
– Me emme voi ohjata tai määrätä ketään mihinkään. Voimme olla tukena ja kertoa vaihtoehtoja.
Entä sitten, jos kyse olisi Rydmanin kaltaisesta tapauksesta, jossa istuvan kansanedustajan koetaan käyttäytyneen pitkäaikaisesti häiritsevästi, mutta esimerkiksi rikosrajan ylittyminen ei ole selkeää?
Iso-Aho ei halua ottaa tapaukseen suoraan julkisesti kantaa. Hänen mukaansa asioihin reagoidaan tapauskohtaisesti.
Iso-Ahon mukaan puolue ei ole vastuussa kansanedustajan käytöksestä, mutta puolueen on kuitenkin kyettävä osoittamaan selkeästi, millaisia seurauksia tulee, jos yhteisiä pelisääntöjä ja toisen koskemattomuutta rikotaan.
Tarvittaessa häirintäyhdyshenkilö voi viedä asiaa eteenpäin puolueen sisällä olemalla yhteydessä esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtajaan tai puoluejohtoon.