Lukijalta: Suomi ei tunnista skaalautuvan bisneksen etuja ja vaaroja
Jos työllistymiselle ei luoda konkreettista perustaa, puheet siitä vaipuvat vaalilupauksiksi. Uusi talous; tekoäly, ohjelmistot, brändit, patentit, markkinapaikat, verkostot, pilvipalvelut ja tekijänoikeudet ovat skaalautuvia investointeja.
Ne vaativat jatkossa vain vähän tai ei ollenkaan lisäpanosta. Esimerkkeinä Spotify tai Wolt, jonka Doordash osti osakevaihdolla laajentumisensa syömähampaaksi.
Tappiot voi vähentää tulevista voitoista 10 vuotta, mutta nyt hallitus esittää kasvutoimena 25 vuotta. Esityksen tulos on päinvastainen, koska ilman vastaavan ajan rahoitusta Suomi on lobattu ulos kilpailusta.
Ulkomainen yritys saa veroedun lahjaksi ja kotimainen yritys vain verotuksen lykkääntymisen. Veropelin ja bisneksen osaajat lobbaavat kansanvaltaa ja virkakoneistoja toimimaan itselleen, ei Suomelle.
Musiikin teollisten tekijänoikeuksien monopolisuojan korotus yli kaksinkertaisti kymmenessä vuodessa ulkomaisten levyjättien liikevaihdot. Suomessa kasvu ei näy, koska se kotiutetaan ulkomaille. Bisnes vuotaa nyt Suomesta ulos lähes koko volyyminsa.
Tätä ajoivat Suomen omat etujärjestöt ja virkakoneistot. Sama ulkomainen intressi ohjaa tarjontaa nopean kierron kertakäyttöhitteihin, ja jättää suurimman kohderyhmän palvelematta. Vaikutus työllisyyteen, kulttuuriin, huvi-, tapahtuma- ja mediabisnekseen on miljardeja. Kun raha puhuu, yhteiskunta ei tunnu osaavan suojautua.
Englanti otti luovan talouden kasvunsa moottoriksi. ScaleUp Institute ja Deloitte laskivat UK-alueen skaalautuvan bisneksen rahoitusvajeeksi 17,5 miljardia euroa vuodessa. Suomeen suhteutettuna vaje on noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Tekemättömyys on teko, jos luova talous jää hengettömäksi julistukseksi. Minimissään on turvattava investointien yhdenvertaisuus.
Vaikka viihde ei ”teknisen tappion” ja ulkomaille vuodon vuoksi näy päättäjille korkeatuottoisena, se pystyy kotimaistettuna palauttamaan kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Niiden luomiseksi tarvitaan vain pieni osa 11 miljardin euron vuosittaisista työttömyysmenoista.
Väitämme, että Wolt, peli-, elokuva- ja levybisnes olisi voitu toimivalla rahoitushuollolla turvata kymmenien miljardien bisnekseksi Suomelle. Voidaan yhä, sillä kaikki osaaminen on täällä. Joku voi väittää vastaan, mutta miksi ja kenen hyväksi?
Erkki Puumalainen
puheenjohtaja, Suomen Luova Talous (SULT) ry
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/