Hyytävä uhkakuva Venäjästä julki – Puolustuspolitiikan kärkinimien mukaan tuore raportti vastaa todellisuutta
Suomalaiset puolustuspoliitikot eivät hätkähdä uhkakuvia, joiden mukaan Venäjä on vuonna 2040 entistä avoimemmin vihamielinen.
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tuore raportti arvioi, että Venäjä voi jopa hyökätä Suomeen tai pyrkiä eristämään sen muista Nato-maista. Raportista uutisoi tiistaina muun muassa Helsingin Sanomat .
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) muistuttaa, että kyseessä ovat nimenomaan uhkakuvat, joihin varautumalla varmistetaan, etteivät ne realisoidu.
– Tärkein viesti laajalle yleisölle on se, että voimme olla levollisin mielin. Kaikkia erilaisia skenaarioita on Suomessa mietitty ja niihin varaudutaan. Puolustuskyky, yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden taso ja varautumisen taso ovat hyviä, hän sanoo.
Autto toteaa, että Euroopan turvallisuusympäristön kehitys riippuu suuresti Ukrainan sodan lopputuloksesta.
– Tällä hetkellä merkit valitettavasti viittaavat siihen, että Venäjä hyvin epätoivoisesti todella yrittää palauttaa vanhan Neuvostoliiton aikaisen vaikutuspiirinsä Euroopassa, hän sanoo.
Siihen kuuluu Ukrainan valloittaminen, mutta Ukraina on toistaiseksi pystynyt patoamaan Venäjän aggression.
Toivottavin skenaario olisi tietysti se, että Venäjän kansa ottaisi kohtalonsa omiin käsiinsä, siirtäisi diktaattorinsa syrjään ja mentäisiin kohti rauhallisempia aikoja, Autto toteaa.
– Mutta valitettavasti siitä ei ole mitään merkkejä, vaan päinvastoin kehitys Venäjällä kulkee ainakin tällä hetkellä kaiken aikaa huonompaan suuntaan.
Suomi voisi tutkimuksen mukaan myös joutua tilanteeseen, jossa puolustusta pitää priorisoida. ”Käytännön syistä koko maan puolustamista ei voida aina ottaa kirjaimellisesti”, tutkijat pohtivat.
Autto näkee, että Suomi pystyy liittolaistensa kanssa puolustamaan koko maata sekä huolehtimaan siitä, ettei Venäjä uskalla edes yrittää koetella Naton viidennen artiklan pitävyyttä. Artiklassa määritellään jäsenmaiden velvoite puolustaa muita jäsenmaita.
Suomi pääsi muiden Pohjoismaiden kanssa Yhdysvaltojen Norfolkin Nato-esikunnan alaisuuteen. Mikkeliin saatiin Norfolkin alainen maavoimien esikunta, jolloin Suomessa pystytään huolehtimaan maavoimien toiminnan suunnittelusta ja tarvittaessa sen johtamisesta. Autto pitää tätä tärkeänä etappina Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpanossa.
– Meillä on yli 1300 kilometriä itärajaa Venäjän kanssa. On aivan ilmeistä, että mehän sen etulinjan käytännössä muodostamme, hän sanoo.
Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot eli FLF-joukot luovat myös pelotetta pohjoisessa Suomessa.
– Mukana on Ruotsi, jolla on omasta puolustusintressistään aivan ilmeinen tarve tukea Suomea, sekä Ranska ja Britannia eurooppalaisina ydinasevaltoina. Ne luovat Venäjälle kynnystä yrittää mitään Suomessa tai FLF-joukon toiminta-alueella Lapissa.
Liittolaisuudet ja kumppanuudet ovat Suomelle elintärkeitä, tutkimus korostaa.
Autto ei kuitenkaan myönnä pelkäävänsä Yhdysvaltojen tuen horjumista.
– Ei siitä voi sen enempää huolissaan olla, koska kaikki mitä on sovittu, on tähän asti pitänyt. Se täytyy varmaan ottaa merkkinä siitä, että varmasti jatkossakin yhteistyö ja liittolaisuus toimivat.
Autto toki myöntää, että Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltojen voimakas retoriikka Natoa ja sen jäsenmaita kohtaan on ”hämmentävää.”
– Samaan aikaan täytyy todeta Yhdysvaltain ansioksi se, että Euroopan maat ovat reipastuneet ja ottaneet oman puolustuskykynsä rakentamista aivan eri tavalla omiin käsiinsä. Kyllähän panostukset, joita Eurooppa nyt puolustukseensa tekee, ovat suorastaan ennennäkemättömiä.
Raportissa arviointeja on laadittu erilaisten mahdollisten kehityskulkujen kautta, mutta ilmeisin turvallisuusuhka on Venäjä. Sen muodostama sotilaallinen uhka puolestaan riippuu sekä Ukrainan sodan että mahdollisten tulevien sotien kehityksestä.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) vieraili äskettäin Ukrainan Kiovassa 35 eurooppalaisen kansanedustajan kanssa. Hän painottaa, että Ukraina tarvitsee lisää tukea viipymättä.
– Lännen on pystyttävä parempaan Ukrainan ilmatorjuntakyvyn vahvistamisessa. Venäjähän pyrkii tuhoamaan nimenomaan kriittistä infraa, vesihuoltoa, energiaa ja vaikuttamaan terveydenhuoltoon – kaikkeen, millä aiheutetaan mahdollisimman paljon harmia siviiliväestölle.
Savola tähdentää, ettei sotatilaan saa turtua, vaan se on aina poikkeustila.
– Haluan muistuttaa, että sillä on aika iso merkitys meidänkin turvallisuutemme kannalta, miten Ukraina sodassa menestyy ja mitkä Venäjän jatkoaskeleet ovat sodan jälkeen.
Savolan mukaan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen synkkä näkemys Venäjän muodostamasta uhasta vastaa todellisuutta.
– Venäjä tulee olemaan aggressiivinen naapuri meille pitkän aikaa. Ei ole näköpiirissä, että se muuttuisi muunlaiseksi.
– Ukrainasta saimme arvion, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä Venäjä pyrkii testaamaan tavalla tai toisella Natoa ja Nato-maita, Savola kertoo.
Venäjän keinovalikoimassa ovat esimerkiksi hybridivaikuttaminen, sabotaasit ja kaapelirikot, mutta Suomen varautumiseen kuuluvat myös iskussa olevat Puolustusvoimat, Savola sanoo.
– Venäjä uskoo voimaa, kun sitä on riittävästi vastapuolella. Meillä on omat Puolustusvoimat, jota tietysti Nato-maat vahvistavat. Pitää olla niin kovat vakuutusehdot, ettei niitä kannata pyrkiä rikkomaan.
Puolustuksen parlamentaarinen työryhmä katsoi kesäkuussa julkaistussa raportissaan, että Suomella olisi tarve käyttää 2030-luvulla puolustukseen jopa kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin nyt. Tänä vuonna Suomi käyttää puolustukseen 7,7 miljardia euroa.
Työryhmään kuului myös Savola. Hän huomauttaa, että eduskuntapuolueista koostuva ryhmä näki samanlaisia uhkakuvia kuin Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raportti.
– Lopputulemana olivat tarvittavat määrärahat, jotta siihen pitkäkestoiseen uhkaan pystytään vastaamaan.
– Kun summaa katsoo rinta rinnan vaikkapa tämän tuoreen raportin kanssa, niin ei se perätöntä ole, miksi noin suureen summaan päädyttiin, Savola sanoo.
Parlamentaarisen ryhmän raportti herätti laajaa ihmetystä siitä, mistä moiset rahat revittäisiin, kun kaikkialta leikataan tiukassa taloustilanteessa. Savola myöntää, että puolustusmenojen kasvu vaatii kansalaisilta ymmärrystä.
– Luotan suomalaisiin siinä, että me kaikki ymmärrämme, miksi näitä satsauksia kannattaa tehdä. Puolustusteollisuuden vahvistaminen luo toisaalta myös lisää työpaikkoja.
Savola pitää tiukasti kiinni koko Suomen puolustamisesta, jolloin ”jokaista tuumaa puolustetaan maalla, merellä ja ilmassa”.
Myös Savola sanoo suhteiden Yhdysvaltoihin olevan kunnossa.
– 60 prosenttia Naton puolustuskyvystä muodostaa Yhdysvallat, vaikka he patistelevat Eurooppaa kantamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Kyllä he ovat Natoon sitoutuneita kaikesta hässäkästä huolimatta. Tämä tulee ilmi, kun puhuu siellä laajemmin poliitikkojen kanssa, keskustapoliitikko kertoo.
Tuoreen raportin mukaan myös Suomen asevelvollisuuden tulevaisuuden tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia, kun ikäluokat pienenevät sekä suomalaisten suorituskyky ja maanpuolustustahto heikkenevät.
Savolan mukaan Cooperin testin ei pitäisikään olla se olennaisin mittari.
– Puolustusvoimista löytyy 600 erilaista tehtävää, jolloin eri kuntoiset henkilöt voivat hoitaa erilaisia tehtäviä. Koko kansan Puolustusvoimia pitäisi viedä entistä enemmän siihen suuntaan.
– Meillähän on tavoitteena sodanajan vahvuuden kasvattaminen, se on keskustan ja parlamentaarisen työn tavoite, Savola sanoo.
Puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Mika Kari (sd.) niin ikään korostaa, että vaikka Venäjän muodostama uhka on vakava, varautuminen on jatkunut Suomessa jo pitkään.
– Tähän kaikkeen on tietysti varauduttu jo vuosia, vuosikymmeniäkin. Ja tietenkin nyt voimakkaammin vuodesta 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan, muun muassa liittoutumalla Natoon.
– Samaan aikaan kun varautumista tehdään, pidän kuitenkin tärkeänä myös sitä, että pidetään pää kylmänä, Kari lisää.
Hän katsoo, että Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen esiin nostamat uhkakuvat ovat tuttuja, ne ovat ”alati päättäjien sekä viranomaisten pöydällä”.
Kysymykseen siitä, onko Venäjä vuonna 2040 entistä avoimemmin vihamielinen, Kari vastaa maltillisesti.
– Vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Kovin alarmistinen näkökanta tämä on, mutta uhkakuvat ovat todellisia. Mutta mitä tulevaisuudessa tapahtuu, se riippuu Venäjästä ja sen aika näyttää.
Raportin väläyttämään puolustuksen alueelliseen priorisointiin Kari ottaa kielteisen kannan.
– Itse kyllä lähden siitä, että joka ainoaa suomalaista aluetta puolustetaan, ja siitä lähtee myös nykyinen laki.
Kari muistuttaa, että maanpuolustukseen liittyvät myös diplomatia ja kansainväliset suhteet.
– Politiikan keskeinen tarkoitus on ennaltaehkäistä sotien ja kriisien syntymistä, jotta luomme kynnystä voimankäytön kohteeksi joutumiselle. Omasta puolustuksesta on välttämätöntä pitää kiinni sekä kehittää Naton sisäistä toimintaa ja transatlanttisia suhteita.
Kari kehuu Suomen varusmiesjärjestelmää ja näkee siinä mallia myös muulle Euroopalle.
– Nykyinen järjestelmä on sellainen, jota tullaan ympäri Eurooppaa ja maailmaa ihmettelemään ja ihailemaan. Siinä on erinomaisen hyvä sisältö ja hyvin motivoituneita varusmiehiä.
– Kokonaan toinen asia on, tulisiko Euroopassa ottaa vastaava järjestelmä laajemmin käyttöön. Vastaus mielestäni on, että kyllä tulisi.