THL:n tutkimuspäällikkö: Kotihoidon tuen lyhentäminen tuskin nostaisi työllisyysastetta

Olisi optimistista olettaa, että lasten kotihoidon tuen lyhentäminen nostaisi työllisyysastetta Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo.

Hän muistuttaa, että pitkiä perhevapaita käyttävät äidit ovat usein vähän koulutettuja eikä heillä ole työsuhdetta.

– Heidän on vaikea löytää töitä nykyisiltä työmarkkinoilta, joilta on viimeisen 30 vuoden aikana kadonnut yli puoli miljoonaa vähän koulutusta vaativaa työpaikkaa. Moni näistä äideistä jäisi siis työttömäksi, Salmi sanoo.

Hän toteaa, että tätä on pidetty myös tavoiteltavana, koska silloin piilotyöttömyys tulisi näkyviin.

– Ja näiden äitien taloudellinen tilanne paranisi, koska alin työttömyystuki on suurempi kuin kotihoidon tuki.

Miksi äidit eivät sitten ilmoittaudu työttömyyskortistoon vaan nostavat kotihoidon tukea?

– On mukavampaa ajatella itseä kotiäitinä kuin työttömänä, Salmi arvelee.

THL:n perhevapaatutkimuksen mukaan monet parivuotiasta lasta kotona hoitavat ajattelevat, että äidin kuuluu olla kotona pienen lapsen kanssa.

– Äidinhoivassa on kyse äitien arvoista ja identiteetistä. Tämä selittänee sitä, miksi äidit eivät hakeudu työttömyyskortistoon, vaikka se voisi olla heille taloudellisesti edullisempaa.

– Ja täytyy ottaa huomioon se, että työn vastaanottamisvelvollisuutta on koko ajan tiukennettu. Työpaikka on otettava vastaan, jos matkoihin menee enintään kolme tuntia. Tätä on vaikea sovittaa yhteen pikkulapsiperheen arjen kanssa, Salmi sanoo.

Perhevapaatutkimuksen mukaan äitien ratkaisuun olla kotona vielä parivuotiaan lapsen kanssa vaikuttaa kuitenkin kaikkein eniten se, ettei äiti arvioi päivähoidon laatua toiveidensa mukaiseksi.

Äitien taloudellinen tilanne paranisi, koska alin työttömyystuki on suurempi kuin kotihoidon tuki.

THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi

Salmi kummeksuu mantraa naisten alhaisesta työllisyysasteesta.

– Naisten työllisyysaste on vain 0,8 prosenttia alempi kuin miesten, ja naiset tekevät työurallaan vain yhden työvuoden miehiä vähemmän, vaikka mukaan lasketaan naisten pitämät perhevapaat.

Salmi kertoo, että 38 prosenttia äideistä ei käytä kotihoidon tukea lainkaan tai käyttää sitä alle seitsemän kuukautta eli siihen asti, kun lapsi on noin puolitoistavuotias.

39 prosenttia äideistä käyttää kotihoidon tukea yli lapsen kaksivuotispäivän, ja vain 14 prosenttia käyttää sitä täysimääräisesti eli lapsen kolmeen ikävuoteen saakka – ja tämä osuus on laskenut koko 2000-luvun ajan.

– Niistäkin äideistä, jotka ovat kotona vielä parivuotiaan lapsen kanssa, osa on niitä, joille on jo tulossa seuraava lapsi.

Tilastot ja tutkimustulokset korostavat sitä, että kotihoidon tuesta ei voi puhua vain työvoiman tarjonnan ja kannustinloukkujen näkökulmasta, Salmi painottaa.

– Kysymys on myös päivähoidon laadusta, ihmisten arvovalinnoista sekä siitä, onko töitä saatavilla.

Salmi näkee, että äitien työmarkkina-aseman parantamisen kannalta avainkysymys on se, miten isät saadaan osallistumaan nykyistä enemmän lastenhoitoon.

– Isät käyttävät lähes ainoastaan heille korvamerkittyjä vapaita.

Salmi kaipaa asennemuutosta työpaikoille, joilla perhevapaatutkimuksen haastatteluissa nousee esiin kaksi kilpailevaa logiikkaa: hoivaavan isyyden logiikka ja maskuliinisen työetiikan logiikka.

Hän esittääkin kahta etenemistietä perhevapaiden uudistamisessa, isien vapaakiintiöiden pidentämistä ja työmaailmassa käytävää keskustelua työn organisoinnista.

– Jos työn organisoimisen vastuu on työnantajalla, pidemmälle vapaalle jääminen voi olla helpompaa kuin silloin, jos isä on tai kokee olevansa vastuussa töiden hoitumisesta myös poissaolonsa aikana.

Keskustan perhevapaamallissa esitetty kotihoidon tuen porrastaminen on Salmen mukaan harkinnan arvoinen ajatus, jos äideille järjestyy työpaikkoja.

– Mutta jos kotihoidon tuesta puhutaan vain kannustinloukkuna niin unohdetaan, ettei kotihoidon tukea ole perustettukaan työllisyysnäkökulmasta vaan siksi, että ihmiset voisivat hoitaa lapsiaan kotona.

Salmi muistuttaa, että järjestelmää perustettaessa kuntia motivoi se, että kotihoidon tuen maksaminen tulee halvemmaksi kuin päivähoitopaikkojen järjestäminen.

– Jos tuen käyttö lyhenee, paine päivähoitoon kasvaa. Kunnissa voi tulla miettimistä tässä kohtaa.