Ministeri Juuso joutui puolustuskannalle – Keskustan Mattila: "Näin perussuomalaiset pitävät maakuntien ihmisten puolta"
Sairaaloiden päivystysten karsimisesta järkyttynyt oppositio vaati sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.) vastauksia eduskunnan kyselytunnilla.
Keskustan kansanedustajan Hanna-Leena Mattilan mukaan Juuso tekee ”jonkinlaisen ennätyksen” lopettaessaan Kemin keskussairaalan kotimaakunnastaan Lapista.
– Näin perussuomalaiset pitävät maakuntien ihmisten puolta, Mattila sanoi.
Hän kysyi, miten esimerkiksi Oulaskankaan tai Kemin sairaalapalvelujen karsiminen parantaa ihmisten hoitoonpääsyä tai tuo säästöjä.
Ministeri Juuso korosti, että yhtään sairaalaa ei olla Suomessa lakkauttamassa.
– Oikaisen heti tästä nämä väärinkäsitykset, mitä oppositio levittää koko ajan. Sairaaloita ei lakkauteta, sairaalaverkkoa ei karsita.
Juuson mukaan nyt tehdään ”järkevää työnjakoa, mihin hyvinvointialueilla ei pystytä”.
– Meillä on pulaa usean erikoisalan lääkäreistä. Se tarkoittaa sitä, että meidän on toimittava sillä tavalla, että me käytetään mahdollisimman tehokkaasti se henkilöstöresurssi, mikä meillä on, ja tätä me tällä esityksellä tehdään.
SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen osoitti hallitukselle uuden kellotuskohteen sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtavan Krista Kiurun (sd.) puheiden tilalle.
Sairaalaverkkoesityksen käsittelyn yhteydessä hallituspuolueiden edustajat ovat kellottaneet Kiurun asiantuntijoille esittämien kysymysten pituuksia.
– Te voitte kellottaa sitä matkaa, joka lisääntyy ihmisillä, kun he yöaikaan joutuvat liikkumaan pidemmälle sairaaloihin näiden teidän alasajojenne johdosta, Nurminen ohjeisti.
Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen hämmästeli kotiseudulleen itäiseen Suomeen osuvia päivystysten karsimisia.
– Me ollaan tässä salissa aika yhteistuumin ajateltu, että meidän täytyy tässä tilanteessa panostaa Itä-Suomeen. Hallitus ei juurikaan sinne lisärahaa ole osoittanut, mutta nyt te nimenomaan sitten leikkaatte korostetusti itäsuomalaisten palveluista.
Ministeri Juuso myönsi, että sairaalaverkkopäätökset ovat alueellisesti ”erittäin vaikeita”, ja aluevaltuutetut kukin puolustavat omaa aluettaan.
– Mutta meidän pitää ministeriönä ja ministerinä nähdä se kansallinen perspektiivi. Meillä on vähän eri lentokorkeus, hän sanoi.
– Meidän täytyy varmistaa se, että meillä on kansallisesti monierikoisalainen, hyvin toimiva keskus‑ ja yliopistosairaalaverkko ja se henkilöstö, mitä sinne tarvitaan. Tämä on aivan olennaista erityisesti siinä turvallisuustilanteessa, missä maailma ja Suomi tällä hetkellä ovat.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi, että pitkin Suomea ”kuuluu hätähuuto sairaaloihin kohdistuvista leikkauksista”.
– Ne eivät ole yhdenvertaisia, ja ne vaarantavat perustuslaissa turvatun oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Matkat päivystyksiin kasvavat voimakkaasti.
Kurvinen huomautti, että perussuomalaisten ja kokoomuksen riveistä kansanedustajia on jo irtautunut sairaalaverkkoesityksestä. Keskustaryhmyri kysyi perussuomalaisia johtavalta valtiovarainministeri Riikka Purralta, saavatko edustajat vapaat kädet äänestää esitystä vastaan.
Purran mukaan kysymys ei kuulu valtiovarainministerin eikä varapääministerin vastattavaksi. Sen sijaan Purra halusi ”yleisesti toistaa, miksi hallitus joutuu tekemään myös hankalia päätöksiä”.
– Me olemme siinä tilanteessa, että meillä tulot ja menot eivät ole pitkään aikaan kohdanneet toisiaan, eivät ole lähelläkään.
Purran mukaan nyt halutaan työnjaollisin toimin varmistaa, että osaajia riittää sinne, missä heitä tarvitaan.
– Samaan aikaan me emme voi maassa, jossa myös tapahtuu koko ajan väestöllisiä muutoksia, taata kaikkea sitä, mitä joskus on ollut olemassa, hän muotoili.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi, että hallitus on viemässä alueilta päätösvallan tehdä sairaalaratkaisut alueen omasta näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.
– Tällä päätöksellä te olette nyt viemässä ihmisten henkeä ja terveyttä turvaavat palvelut kauas heidän ulottumattomiin. Nämä teidän vastauksenne kuulostavatkin siltä, että halpa kalja on teille tärkeämpää kuin ihmisten hoitoonpääsy, Pekonen viittasi olutveron alennukseen.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska kysyi, onko todellakin niin, että sairaalaesitys vahvistaisi valtiontaloutta noin 26 miljoonaa euroa vuonna 2026 – eli noin saman verran kuin se, mitä kaljaveron alennus maksaa valtiolle.
Ministeri Juuson mukaan ”keskusta vertaa melkein kaikkia säästöpäätöksiä kaljaveroon tällä kaudella”.
– Tämä hallituksen esitys, missä säästöiksi esitetään reilut 26 miljoonaa, on hyvin varovaisesti, varovaisuusperiaatteella tehty laskelma. Se on tehty kansallisesti yhtenäisillä perusteilla, joten luotan täysin siihen virkavalmisteluun, mikä tässä on pohjana, Juuso muotoili.
Valtiovarainministeri Purra täsmensi, että kokonaisuudessaan hallitus kuitenkin kiristää alkoholin verotusta.
– Kehysriihen päätösten mukaisesti me joudumme kiristämään myös muita veroja. Olette kovasti vastustaneet myös niitä toimia täällä, hän viestitti oppositiolle.
Hallituksen esityksessä nykyinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen yhteispäivystys ja sitä edellyttävä leikkaustoiminta lakkaisivat Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa ja Salossa.
Kemissä ja Savonlinnassa saisi kuitenkin jatkossa järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä tai vaihtoehtoisesti rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä.
Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys puolestaan lakkaisi Iisalmessa, Varkaudessa, Jämsässä ja Raahessa. Valkeakosken sairaalan ympärivuorokautista päivystystä ei niin ikään voitaisi muutoksen myötä käynnistää uudelleen.