Kotihoidontuen poisto ei auttaisi – tutkijat kritisoivat SAK:n, Akavan ja kokoomuksen perhevapaamalleja

Tavoite sukupuolten tasa-arvon vahvistumisesta ei toteutuisi useissa viime aikoina esitellyissä perhevapaiden uudistamisen malleissa, arvioivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat.

Isien kotonaolon yleistyminen on kyseenalaista esimerkiksi malleissa, joissa vanhempainrahakautta pidennettäisiin vanhempien jaettavissa olevan vapaan osalta.

Tutkijoiden mukaan tilastot kertovat, että tämän osuuden käyttävät äidit lähes sataprosenttisesti. Myös mallit, joissa isä voisi siirtää osan kiintiöstään äidille, johtaisivat tutkijoiden mukaan lähinnä tilanteen pysymiseen nykyisen kaltaisena.

Tutkijat kyseenalaistavat näillä perusteilla esimerkiksi SAK:n, Akavan ja kokoomuksen esittelemien mallien tasa-arvovaikutukset.

Perhevapaamallin pitäisi tutkijoiden mukaan pidentää isän kiintiötä mutta jättää silti joku osa vanhempien jaettavissa olevaksi.

Tutkijat Minna Salmi ja Johanna Närvi ovat analysoineet useita viime ja tämän vuoden aikana esiteltyjä perhevapaamalleja. He käyttävät kriteereinä tasa-arvonäkökulman lisäksi muun muassa pikkulapsiperheiden toimeentulon parantamista ja eriarvoistumisen välttämistä.

Tutkijat ottavat kantaa myös kotihoidon tuesta käytyyn keskusteluun. Heidän mukaansa sen lyhentämisestä on turha hakea suurta apua äitien työllisyysasteen nostoon, sillä nimenomaan pitkään kotihoidon tuella olevien on todennäköisesti vaikea löytää työtä, sillä he ovat usein vähemmän koulutettuja eivätkä ole olleet työssä ennen lapsen syntymää.

Tutkijat korostavat, että perhevapaiden uudistamisen ohella pitäisi kiinnittää huomiota päivähoidon laatuun ja hintaan.

Jos äitejä halutaan saada ansiotyöhön, ei ole viisasta samaan aikaan heikentää päivähoidon laatua tai rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Toisaalta korkeat päivähoitomaksut vaikuttavat kielteisesti vähän koulutettujen äitien osallistumiseen työmarkkinoille.