Rokotteisiin liittyvää epäröintiä esiintyy myös lääkäreiden keskuudessa – silti yli 90 prosenttia on koronarokotettu
Terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät aina tiedä, mistä saada luotettavaa tietoa rokotteista, kertoo lääkärien rokoteasenteita tutkiva Turun yliopiston psykologian dosentti Anna Soveri.
– Hekin käyvät sosiaalisessa mediassa ihan samalla lailla kuin muutkin ja törmäävät näihin uutisiin, jotka herättävät pelkoa ja huolta, Soveri lisää.
Asia on noussut esille muun muassa aiemmissa Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa.
Soverin mukaan vaikuttaisi kuitenkin siltä, että lääkärit kokevat hyvin vastuunsa, ottavat itse rokotuksen ja suosittelevat sitä myös potilailleen.
– Ja tämä on todella tärkeä asia siksi, että terveydenhuollon ammattilaiset ja lääkärit ovat ne, joiden puoleen me käännymme, jos meillä on rokotekysymyksiä, ja he ovat se tärkein lähde oikealle tiedolle.
Soveri on mukana EU-hankkeessa, joka selvittää kevään aikana muun muassa lääkäreiden asenteita rokotteita kohtaan. Mukana hankkeessa ovat Saksa, Ranska, Portugali ja Britannia sekä Suomi, jonka osuudesta Soveri vastaa.
Tutkimuksessa selvitetään myös, miten lääkärit suhtautuvat internetissä leviävään väärään tietoon ja kuinka helppoa tai vaikeaa heille on kumota väärää tietoa.
– Jos potilas tulee vastaanotolle ja kysyy jotain, joka liittyy tällaiseen väärään tietoon, niin osaako lääkäri silloin ottaa kantaa siihen ja kumota sen väärän tiedon, Soveri tarkentaa kysymyksen asettelua.
Selvityksen myötä on tarkoitus myös kehittää työkaluja, joita lääkärit voisivat käyttää keskustellessaan potilaiden kanssa.
Rokotteisiin liittyvää epäröintiä esiintyy potilaiden lisäksi kuitenkin myös lääkärien keskuudessa.
– Rokote-epäröintiä sekä koronavirusrokotetta että muita rokotuksia kohtaan esiintyy selkeästi vähemmän lääkäreillä kuin sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla, Soveri kuitenkin lisää.
Mahdolliseen rokote-epäröintiin vaikuttavat tutkijan mukaan rokotteen turvallisuus eli mahdolliset haittavaikutukset sekä rokotteen tehokkuus.
Aiempaa tutkimusta lääkärien koronarokotekannoista on tehty varsin vähän. Muissa maissa tehdyistä tutkimuksista viimeisimmät ovat kuitenkin Soverin mukaan osoittaneet, että länsimaissa noin 70–80 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista on halunnut ottaa koronarokotteen ja suosittelee sen ottoa myös potilailleen.
Tavallisen kansan keskuudessa asenteet koronavirusrokotetta kohtaan ovat Soverin mukaan muuttuneet pandemian aikana varsin paljon. Ensimmäisenä vuonna rokotteisiin suhtauduttiin varsin kielteisesti, mutta rokotteiden tultua ihmiset ovat suhtautuneet niihin myönteisemmin.
– Todennäköisesti tässä on käynyt samalla tavalla myös terveydenhuollon ammattilaisilla ja lääkäreillä, Soveri arvelee.
Suomessa ennen pandemiaa tehtyjen tutkimusten perusteella suomalaisilla lääkäreillä ei ollut rokotteisiin liittyvää epäröintiä juuri ollenkaan. Rokotteisiin suhtautui myönteisesti noin 90 prosenttia lääkäreistä.
Tuoreessa EU-hankkeessa selvitetään nyt yleislääkäreiden ja lastentautien lääkäreiden rokoteasenteita liittyen kaikkiin rokotteisiin, eli yhtä lailla influenssarokotteisiin ja lapsille annettaviin rokotussarjoihin kuin koronarokotteisiinkin. Samalla kartoitetaan mahdollisia tekijöitä, jotka liittyvät mielipiteen muodostumiseen.
Tutkimuksen pilottivaihe on päättymässä, ja varsinainen kysely lähtee lääkäreille todennäköisesti maaliskuussa. Tuloksia saataneen Soverin mukaan kesäkuussa, kunhan analyysit on saatu tehtyä.
Väliaikaisen tartuntatautilain muutoksen myötä hoitoalan henkilöstö ei voi tehdä rokottamattomana potilastyötä, jos on työssään lähikontaktissa koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa.
Lääkäriliiton jäsenpalveluiden johtajan Liisa Aron mukaan potilastyötä ei voi myöskään tehdä rokottamattomana sellaisten hoitajien ja lääkärien kanssa, jotka ovat lähikontaktissa riskiryhmien kanssa.
– Ellei sitten ole sellainen tilanne, ettei saa ketään tekemään sitä työtä ja potilas jäisi muuten hoitamatta, Aro kertoo.
Aron mukaan tiedetään, että sekä julkisella että yksityisellä puolella yksittäisiä lääkäreitä on siirretty rokottamattomuutensa vuoksi esimerkiksi toisiin tehtäviin.
– Ne on ihan yksittäistapauksia. Muutamista tiedetään varmuudella.
Hän ei ole kuitenkaan kuullut, että lääkärien rokottamattomuus tai koronakriittisyys olisi johtanut isompiin ongelmiin terveydenhuollossa.
Uusi säännös edellyttää terveydenhuollon toimijoita myös kysymään henkilökunnaltaan, ovatko nämä ottaneet koronarokotteen. Pihlajalinnassa on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa lääkäri ei ole jostain syystä halunnut ottaa rokotetta.
– Jos miettii isoa kuvaa, niin meillä on kuitenkin tuhansia lääkäreitä listalla, Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi painottaa.
– Ei ole mitään merkittävää ongelmaa meidän palveluihimme lääkärien tai hoitajienkaan osalta tämän myötä.
Riihijärven käsitys on, että rokottamattomia olisi jonkin verran enemmän hoitajapuolella, kun taas lääkäreiden osalta tapaukset ovat Pihlajalinnassa laskettavissa yhden käden sormilla.
Jos lääkärillä on ollut jokin selkeä syy rokotuksen ottamatta jättämiseen, heille on saatettu tarjota Pihlajalinnassa etätöitä. Yksittäisiä, selkeästi rokotekielteisiä, lääkäreitä on lakimuutoksen myötä lopettanut toimintansa Pihlajalinnassa.
Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Kaisla Lahdensuon mukaan heidän tiedustelussaan kävi ilmi, että yksittäiset talossa olevat lääkärit eivät olleet ottaneet rokotetta.
– Heidän kanssa pystyttiin neuvottelemaan, että siirtyvät etätyöhön, hän kertoo.
Mehiläisen listoilla on ollut myös yksittäisiä ammattilaisia, jotka ovat tuoneet koronakriittisyyttään esille julkisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Yksittäisten henkilöiden julkaisut eivät edusta Mehiläisen kantaa, Lahdensuo tähdentää.
Isommaksi ongelmaksi koronakriittisyys ei ole kuitenkaan Mehiläisellä äitynyt, vaan kyse on Lahdensuon mukaan yksittäisistä tapauksista, jotka on saatu selvitettyä paikallisesti.
Syystä tai toisesta koronakriittisiä lääkäreitä Mehiläisellä on ollut alle kymmenen. Lahdensuon mainitsemassa laskelmassa ovat mukana sekä rokottamattomat että koronakriittisiä julkisia ulostuloja tehneet lääkärit.
Lahdensuon mukaan syyt koronakriittisyyteen vaihtelevat Mehiläisen lääkärien keskuudessa aivan niin kuin muussakin väestössä. Osa esimerkiksi ajattelee, ettei asiaa ole tutkittu riittävästi.
Osalle kysymys voi puolestaan olla periaatteellinen, eikä ketään voi heidän mielestään pakottaa ottamaan rokotetta.
– Jos henkilökuntaan kuuluva ei ole ottanut rokotetta tai ei halua vastata kysymykseen, on Mehiläisellä velvollisuus harkita, miten työtä voi tämän jälkeen jatkaa, Lahdensuo kuitenkin lisää.
Terveystalon viestinnän kautta sähköpostitse STT:lle vastanneen johtavan ylilääkärin Petri Bonon mukaan Terveystalon lääkärien keskuudessa ei olisi juurikaan rokotevastaisuutta. Bono ei kuitenkaan tarkenna lyhyessä lausunnossaan, löytyykö talosta mahdollisesti joitain yksittäistapauksia.
– Terveystalossa luotamme lääketieteeseen ja pyrimme vahvistamaan rokotemyönteistä ilmapiiriä. Tietojemme mukaan meillä ei juurikaan ole rokotevastaisia lääkäreitä, Bono vastaa sähköpostissa.
Lääkäriliiton Aron mukaan lääkärit on koronarokotettu lähtökohtaisesti hyvin. Liiton käsitys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä lääkärit ovat rokotuskattavuuden osalta kärkipäässä.
Tilastojen mukaan lääkärien keskuudessa Suomessa koronarokotuskattavuus on yli 90 prosentin luokkaa, mikä vastaa myös liiton käsitystä tilanteesta.
– Totta kai lääkäreissäkin on henkilöitä, jotka eivät terveydellisistä tai muista syistä sitä rokotetta voi ottaa tai syystä tai toisesta halua ottaa, mutta hyvin pieni vähemmistö on tällaisia, Aro lisää.
Tartuntatautilain muutoksen vuoksi liitolle on tullut jonkin verran kyselyitä. Aron mukaan liittoa on lähestytty lähinnä tulkintakysymysten vuoksi, mutta sittemmin tilanne on jo rauhoittunut.
– Ottaen huomioon kuinka paljon lääkäreitä on, niin yhteydenottoja on ollut kuitenkin kovin rajallisesti, että ei vaikuta olevan lääkäreiden osalta siinä merkittäviä ongelmia, Aro sanoo.
Lääkäriliitolla on jäseniä noin 28 000, ja liiton piirissä on Aron mukaan noin 90 prosenttia Suomen lääkäreistä.
Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtaja Riku Metsälä painottaa koronarokotteen perustuvan tutkittuun tietoon ja arvioi valtaosan lääkäreistä ottaneen rokotuksen heti, kun se on ollut mahdollista.
– Ja nyt esimerkiksi, kun tämä lainsäädäntö tässä helmikuussa astui voimaan, niin ihan samalla lailla se koskettaa tietysti lääkäreitäkin. Tällä hetkellä ei voi potilastyötä tehdä, jos koronarokotussuoja ei ole kunnossa, Metsälä painottaa.
Metsälän tietoon ei ole kuitenkaan tullut, että nuoria lääkäreitä olisi joutunut jäämään töistä pois rokottamattomuuden vuoksi.
Yhdistys ei ole ottanut varsinaisesti kantaa rokoteasiaan, mutta yleisesti yhdistyksessä luotetaan lääketieteellisesti tutkittuun tietoon ja tätä viestiä edistetään myös kaikessa yhdistyksen toiminnassa.
– Siinä mielessä tietysti tässäkin kohtaa sen kannalla ollaan, mutta rokotteista varsinaisesti ei olla linjattu, Metsälä sanoo ja lisää, ettei tähän mennessä ole myöskään nähty olleen tarpeen kysyä jäsenistöltä heidän rokotekantojaan.