Tekoälytutkijan mukaan valtiovarainministeriön tavoite julkisen sektorin tekoälyuudistuksesta on teknisesti mahdoton
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, tekoälyyn erikoistunut Teemu Roos ei ole vakuuttunut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen väitteistä koskien julkisen sektorin tekoälyuudistusta. Roos sanoo STT:lle Majasen esittäneen Helsingin Sanomien perjantaisessa haastattelussa useita kyseenalaisia väitteitä.
HS julkaisi perjantaina Majasen haastattelun, jossa kerrottiin, että koko Suomen julkinen sektori muutetaan toimimaan tekoälypohjaisesti vuoteen 2031 mennessä.
Yksi ongelmallinen väite koskee Roosin mukaan tekoälyuudistuksen julkiselle sektorille laskettuja tuottavuusodotuksia. Valtiovarainministeriön mukaan tuottavuus kasvaisi muutoksen seurauksena ainakin 20 prosenttia.
– Tämä on mielestäni hyvin kulmakarvoja nostattava väite, että mihinköhän tällainen laskelma oikein perustuu, hän sanoo.
Tekoälyn käyttöönotolla on tutkimusten mukaan tyypillisesti saatu lisättyä tuottavuutta vain joitain prosentteja. Suurin osa näistä tutkimuksista on tehty yksityisellä sektorilla, mutta Roos ei näe, mikseivät luvut pääpiirteissään pätisi myös julkisella sektorilla.
Valtiovarainministeriön ict-johtaja, tekoälyhanketta johtava Jarkko Levasma kertoi HS:lle myöhemmin, ettei varsinaista laskelmaa ole. Sen sijaan arvio perustuu parhaaseen mahdolliseen skenaarioon. Ministeriö aikoo julkaista syksyllä virkamiespuheenvuorossaan kolme eri skenaariota tekoälyn mahdollisista vaikutuksista.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) pitää tästä huolimatta tavoitetta lehden haastattelussa realistisena.
Roosia ihmetyttää myös Majasen virkamiehenä antamat hyvin poliittisetkin lausunnot. Majanen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei Suomella ole muita vaihtoehtoja kuin ottaa tekoäly käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti.
– Olen tottunut kuulemaan politiikoilta tätä, ettei vaihtoehtoja ole, mutta se että ihan virkahenkilö sanoo näin, on mielestäni kummallista.
– Aina on vaihtoehtoja, ja näistä asioista pitäisi voida aina myös keskustella, Roos lisää.
Ongelmana on myös se, ettei Majasen esittämä ratkaisu julkisen sektorin tekoälyuudistuksesta olisi tällä hetkellä Roosin mukaan edes mahdollinen. Majanen kertoo HS:lle, että suunnitelmissa on hankkia julkiselle sektorille yhteinen tekoälyalusta, jossa suomalaiseen pilvipalveluun laitetaan aina kulloinkin markkinoiden paras tekoäly.
Roos sanoo, ettei markkinoiden parhaita tekoälyratkaisuja noin vain laiteta suomalaiseen pilvipalveluun.
– Ne mallit ovat tavallaan näiden yritysten kilpailuetuja ja liikesalaisuus, minkä vuoksi niitä ei voi laittaa suomalaisten käsissä olevaan palveluun, koska silloin se malli olisi meidän tarkasteltavissamme ja nähtävissämme.
Yhdysvaltalaiset hallitsevat tekoäly-yritykset tulisi siis ensin suostutella toimimaan suomalaisessa pilvipalvelussa, mikä ei olisi kovin helppoa. Yksi vaihtoehto voisi Roosin mukaan olla Microsoft, joka on tarjonnut OpenAI:n malleja sopimuksella, jossa data ei menisi Yhdysvaltoihin vaan pysyisi Euroopassa.
– Kyseessä on kuitenkin amerikkalainen yhtiö, joten tietoturvasyistä sekään takuu ei sitten välttämättä kaikissa tilanteissa riitä, hän toteaa.
Roos näkee, että myös tekoälymallien kilpailuttaminen on tällä hetkellä hankalaa. Tehokkaimpia tekoälymalleja tarjoavat yritykset myyvät tuotettaan usein reilusti tappiolla. Näistä valtaosan tarjoavat tällä hetkellä yhdysvaltalaisyritykset, kuten OpenAI tai Anthropic.
– Vaikka tekisimme jotain avoimempia tai julkisesti rahoitettuja tekoälymalleja tai esimerkiksi eurooppalaisia malleja, niin näiden amerikkalaisten yritysten strategia tällä hetkellä on se, että ne eivät halua päästää kilpailijoitaan etenemään, hän sanoo.
Euroopan näkökulmasta ongelmana onkin, etteivät eurooppalaiset yritykset ole tällä hetkellä vahvoilla tekoälykilpailussa. Tämän vuoksi Eurooppa on paljon haavoittuvaisempi ulkomaisille riippuvuuksille tekoälyn käyttöönoton suhteen.
– Jos tämä etumatka saataisiin kurottua, niin sitten olisi vähintäänkin eurooppalainen malli, josta kenties olla riippuvaisia, vaikka eihän tämäkään olisi se kaikkein ideaalein tilanne, Roos sanoo.
Majanen vastasi STT:lle maanantaina tekstiviestitse, että pilvipalveluun sijoitettavat tekoälymallit voisivat hyvinkin olla myös eurooppalaisia, pohjoismaisia tai jopa kotimaisia.
– Olisi erittäin tärkeää, että Euroopassa päästäisiin tekoälyn kaikissa kerroksissa eteenpäin, hän viestitti.
Roosin mukaan pidemmällä aikavälillä voisi olla hyvä, jos julkisella sektorillakin osa sovelluksista voisi perustua parhaiden tekoälymallien sijasta pienempiin tai keskisuuriin malleihin.
– Sitten olisi jo tosi paljon vaihtoehtoja, jotka ovat ihan avoimesti saatavilla, ja niitä voisi tietoturvallisesti pyörittää vaikka omalla tietokoneella.